Muuttuva minuus

Muuttuva minuus on näyttely, jonka pitämisestä raumalaiset taiteilijat Eija Hietanen ja Marjo Jasu sopivat yhdessä keskustelunsa lomassa jo muutama kesä sitten. Näyttelyn kantavana teemana on Marjo Jasun omakohtainen kokemus vakavasta sairastumisesta ja sen myötä syntyneet vaikuttavat kuva-aiheet, joissa pohditaan tunteita ja tilanteita silloin, kun normaali arki odottamatta muuttuu. Myös Eija Hietasen veistokset käsittelevät tunteisiin vetoavia teemoja ja yhdessä nämä teokset muodostavat monipuolisen minuutta, elämistä ja olemista pohtivan kokonaisuuden. 

Näyttelyn teosluettelossa aiheet on jaettu alaotsikoihin, joiden avulla katsoja voi seurata kertomuksen kulkua. Taiteilijat toivovat itse, että näyttelyä katsotaan avoimin mielin, sairauden kokemusta erikseen korostamatta, mutta sen läsnäolo on toki teoksissa mukana. Itse olen saanut kokea teosten äärellä, miten aiheet puhuttelevat monella tasolla, ja niistä voi löytää yllättäen omaan elämään liittyviä yhteyksiä. Voisin jopa sanoa, että teokset ovat herätelleet minua ja omaa tuttua ajatuksen kulkuani.

Kuivapastelli ja tussi -piirrokset ovat Marjo Jasun ja keramiikkaveistokset Eija Hietasen teoksia. Kuvat olen tässä jaotellut jo mainitsemieni otsikoiden mukaan, mitkä liittyvät Jasun teoksiin. Teoksia on näyttelyssä enemmän ja niiden muodostama kokonaisuus onkin nähtävä paikan päällä galleriassa, tässä esitelty on siis vain pieni palanen.

Pahanlaatuinen ja aggressiivinen

Marjo Jasu, Uskaltaa pelätä. Kuivapastelli, tussi.

Elämää ei voi hallita

Marjo Jasu, Kesken kaiken. Kuivapastelli, tussi.

Marjo Jasu on kertonut piirtämisprosessistaan, ettei hän koskaan suunnittele teoksia etukäteen, eikä myöskään korjaile jo syntynyttä viivaa. Hän asettuu valkoisen paperin ääreen ja tekee, mitä sisällään kokee ja joskus yllättyy lopputuloksesta itsekin. Piirtäminen on taiteilijalle keino käsittää ja käsitellä elämää ja tunteita.

Keramiikan osalta näyttelyn aloittaa Eija Hietasen Yhdistää ja erottaa. Silmiinpistävintä veistoksessa on tietysti maski, mutta myös tuo kerrostalomainen ylävartalo, kirjeet ja henkilön ilme ovat saaneet näyttely-yleisön keskustelemaan siitä, millaiset asiat meitä tosiaan yhdistää ja erottaa. 

Eija Hietanen, Yhdistää ja erottaa. Korkeapolttoinen savi, rautaoksidi.

Eija Hietasen keramiikka on puhuttelevaa myös näissä alla olevissa vähäeleisemmissä, mutta eloisissa veistoksissa. Taiteilijan omin sanoin hahmot saattavat kokea samanaikaisesti monia eri tunteita ja olemisen moninaisuus tulee siten niistä esiin. 

Eija Hietanen, Auroora. Korkeapolttoinen savi, engobe, kuparioksidi.

Eija Hietanen, Suru. Korkeapolttoinen savi, kuparioksidi.

Minua kannattelee vaikeassa.

Marjo Jasu, Siskoni suvusta ja maailmalta. Kuivapastelli, tussi.

Eija Hietanen, Sarjasta Pieniä hetkiä elämässä. Korkeapolttoinen savi, engope, vahapatina.

Toivo.

Marjo Jasu, Kun sanat loppuu. Kuivapastelli, tussi.

Eija Hietanen, Terapiakissat. Korkeapolttoinen savi, kuparioksidi.

Marjo Jasu, Saa hengittää. Kuivapastelli, tussi.

Eija Hietanen, Tuulen tuomat. Korkeapolttoinen savi, kuparioksidi.

Eija Hietasen Pieniä hetkiä elämässä -sarjan veistokset ovat mielestäni suoraan yhdistettävissä Marjo Jasun piirrosten aiheisiin. Näyttelyssä veistokset ovat omana kokonaisuutenaan, mutta olen tähän liittänyt kuvat tietyistä, melkein teospareista peräkkäin. Tämä teosten keskinäinen voima ja niiden luomat uudet mielleyhtymät kannattaa pitää mielessä myös, kun etsit taidetta itsellesi ja kotiisi. Teokset voivat joskus antaa toisilleen vaikuttavia lisämerkityksiä, joku teos tuntuu kuuluvan jonkun toisen läheisyyteen. 

Eija Hietanen, Sarjasta Pieniä hetkiä elämässä. Korkeapolttoinen savi, engope, vahapatina.

Marjo Jasu, Vihdoin unta. Kuivapastelli, tussi.

Elämä jatkuu

Marjo Jasu, Vaatimuksista vapaa minä. Kuivapastelli, tussi.

Eija Hietanen, Sarjasta Pieniä hetkiä elämässä. Korkeapolttoinen savi, engope, vahapatina.

Muuttuva minuus on esillä vielä kuluvan viikon ajan ja Runonkulman Galleria on avoinna ke 16-19, la 11-15 ja poikkeuksellisesti myös Uudenkaupungin joulukadunavajaisten päivänä sunnuntaina 28.11. 11-15. Vielä on siis hyvin aikaa nähdä ja kokea tämä hieno näyttely!

Kasvotusten

Runonkulman Galleriassa on perinteisesti ollut joulukuussa teemanäyttely, johon on taiteilijoille ollut avoin haku. Tänä vuonna teemana on ”kasvotusten”.

Näyttelyyn valikoitui teoksia yhdeksältä taiteilijalta. Haussa nousi nopeasti esiin erityiset tekniikat, kuten tussipiirrokset ja neulahuovutus eli villamaalaus. Maalaustekniikoissa on mukana akryylimaalauksia, sekatekniikkaa ja julistekuviksi teetettyjä maalauksia. Myös taidegrafiikkaa on esillä, akvarellein tehostettua carborundumia, etsausta ja akvatintaa. Kolmiulotteista taidetta on mukana keramiikkaveistoksina ja tekstiilitaideteoksena. Näyttely on siis tekniikoiltaan monipuolinen ja tutustumisen arvoinen.

Seuraavassa olevat taiteilijakuvaukset on mukailtu heidän omien esittelyteksteistään.

Maria Kajanki, Nuppuja. Akryylimuste ja öljy pellavalle, 2020.

Maria Kajanki, Pellavapää I ja Pellavapää II. Akryylimuste ja lyijykynä paperille, 2020.

Maria Kajankin ja Miia Ylikosken teoksia Kasvotusten-näyttelyssä.

Maria Kajanki on syntynyt vuonna 1979 Varkaudessa, Savossa ja asuu ja työskentelee nyt Turussa. Koulutukseltaan hän on taiteen maisteri. Kuvataiteilijuuden ohella Kajanki toimii kehystäjänä ja pitää pienimuotoista galleriaa.

Kajankin maalaukset kertovat hiljaisuudesta ja sisäänpäin kääntyneisyydestä arvostaen. ”Oman elämän haavat ja aarteet saavat joskus olla piilossa pinnan alla, eikä niitä tarvitse avata meluten koko maailmalle. Haluan kuvata ihmisen helposti samaistuttavana, hiljaisena ja anonyymina, mielellään kasvot maalaajasta pois päin kääntyneenä. Maalausteni hahmot ovat kasvotusten ennen kaikkea itsensä kanssa, rehellisinä itselleen. Toivottavasti taiteeni koskettaa sinua!”

Helena Heinosen neulahuovutusteokset Kasvotusten-näyttelyssä.

Helena Heinonen, My existence. Neulahuovutus, 2020.

Helena Heinonen, Can you see me now? Neulahuovutus, 2020.

Helena Heinosen neulahuovutusteos Power within. 2020.

Helena Heinonen on 35-vuotias raisiolainen taiteilija. Hänen töissään on tekniikkana kaksiulotteinen neulahuovutus, josta voidaan käyttää myös nimeä villamaalaus. Villaa käytetään ikään kuin maalina ja huovutusneulaa pensselinä, kun villakuituja pistellään paikoilleen kankaan pintaan. Neulahuovuttamalla saa tehtyä ihmeellisen yksityiskohtaista jälkeä, ja lopputuloksesta tulee usein hyvin elävä, varsinkin kun aiheena on eläimet. Villa kun jo itsessään jäljittelee hyvin eläinten karvapeitettä. Pohjakankaana on yleensä pellavakangas, pienemmissä töissä taas kierrätyshuopaa ja materiaalina kotimainen lampaanvilla.

Heinonen aloitti taulujen neulahuovuttamisen kesällä 2018 valmistuttuaan juuri tekstiiliartesaaniksi Raision seudun koulutuskuntayhtymästä (Raseko). Saman vuoden loppupuolella hän perusti yrityksensä Helana Art, jonka nimissä hän tekee erilaisia huovutustöitä, enimmäkseen tilaustöinä tehtäviä muotokuvia lemmikeistä. Hän on tehnyt töitä muutamiin näyttelyihin ja jakaa osaamistaan myös muille ohjaamalla neulahuovutuskursseja.

Esa Mierlahti, Neljän kuvan ryhmä. Akryylivärit ja tussi. 2020.

Esa Mierlahti, Kasvot I. Akryylivärit ja tussi. 2020.

Uusikaupunkilaisella Esa Mierlahdella on kiinnostus kuvien tekemiseen ja piirtämiseen ollut aina. Tekniikkana hän käyttää tavallisesti akryylivärejä, maalaten kankaalle, paperille ja puupohjalle. Teosten värimaailma on voimakas ja aiheena on tavallisimmin kasvot, kuten kaikissa hänen Kasvotusten-näyttelyyn tuomissaan teoksissa.

Reetta Koivula,  sekatekniikoin tehdyt teokset Ikuinen riita ja Kummajainen, 2020.

Reetta Koiuvla, Keräilijä. Tussi, 2020.

Reetta Koivula on 15-vuotias yläkoululainen Laitilasta. Hän on harrastanut piirtämistä ja maalaamista pienestä pitäen. Viime vuonna hän osallistui Eläinmaailman väriloistoa -näyttelyyn Runonkulman Galleriassa akryylimaalauksilla. Nyt teosten tyyli on muuttunut hyvin yksityiskohtaiseksi piirtämiseksi ja myös tekniikka on vaihtunut vesiväreihin ja tusseihin. Näissä teoksissa riittää tarkasteltavaa pitemmäksikin ajaksi.

Maija Esko, Ä m m ä n r e u h a k k e e t. Maalattu ja täytetty puuvilla, 2019.

Maija Esko on raumalainen kuvataideopettaja ja tekstiilitaiteilija, Green Care -tutkija ja yliopisto-opettaja, joka on työskennellyt erilaisissa taide- ja koulutusprojekteissa. Hänen suhtautumisensa taiteen tekemiseen on innostunutta ja positiivista ja kuten tässäkin näyttelyssä, myös humoristisen hyväntuulista. Ä m m ä n r e u h a k k e e t -teos on kirvoittanut monia keskusteluja näyttelyvieraissa, iloisia ja positiivisia ajatuksia naiseuteen liittyen, samaistumisen kohteitakin näistä on löydetty.

Miia Ylikoski, Kolmet kasvot. Keramiikka, akryylimaali, 2020.

Miia Ylikoski, Vire. Etsaus ja akvatinta, 2020.

Miia Ylikoski, Peilikuva. Etsaus ja akvatinta, 2019.

Miia Ylikoski, Samaan suuntaa. Keramiikka, 2020.

Miia Ylikoski on porilainen taidegraafikko ja keraamikko. Grafiikka ja keramiikka ovat hänelle ominaisimmat työtavat, koska niiden työmenetelmät antavat suunnittelusta huolimatta sattumalle tilaa ja niissä virheet saattavat joskus tuottaa jopa odotettua paremman tuloksen. 

Töissään Miia Ylikoski haluaa välittää katsojalle ajatuksen siitä, miltä jokin asia tuntuu ja herättää katsojissa tarinoita. Hän käyttää töissään usein värejä ja haluaa niiden kautta synnyttää voimakkaamman elämyksen jonkin hetken tai muiston tunnelmasta. Katsoja  pääsee hänen teostensa kautta ikään kuin tirkistämään hetkeksi omiin, ehkä osin unohtuneisiinkin muistoihinsa. Luonto ja naiset ovat Ylikosken töissä usein pääosassa.

Hannele Salmelan teokset Surusta kasvaa valo, Kun katson sinuun ja Hiljaisuus puhuu kasvoissani.

Hannele Salmela on tehnyt taidetta aktiivisesti jo yli 20 vuotta. Hän yhdistelee taiteessaan ennakkoluulottomasti eri tekniikoita. Maalaaminen on hänelle kuin päiväkirjan pitämistä. Maalauksella on oma elämänsä, jonka hän antaa nousta pintaan, kasvot, linnut ja puut tulevat aina hänen teoksiinsa. ”Ihminen ei voi nähdä omia eikä korkeimman kasvoja. Linnut auttavat oppimaan tarttumisesta luopumista - vapauteen. Puut tanssivat ja siitä syntyy tuli. Kasvokkain toistemme kanssa on pyhä hetki, lahja meille kaikille.” 

Mari Aspola, teossarja Olemisesta (Luottamus, Oivallus ja Maailmassa).
Carborundum ja akvarelli,2020.

Mari Aspola, Maailmassa. Teos sarjasta Olemisesta.
Carborundum ja akvarelli,2020.

Mari Asploa on tehnyt työuransa Raumalla kuvataiteen lehtorina ja on jatkanut taiteellista työskentelyään sen jälkeen hyvin aktiivisesti. Aspola on tavallisesti käyttämänsä tekniikan, kartonkigrafiikan uranuurtaja. Tähän näyttelyyn hän on korona-ajan myötä palannut aiempiin vedoksiinsa, jatkaen carborundum-tekniikalla tehtyjä vedoksiaan vesiväreillä. Sarja kuvastaa tätä aikaa ja sitä, miten nyt ollaan uudenlaisten asioiden kanssa kasvotusten.

Iida Ojanperä, Fountain, Travel in Venus ja Flower - Flow Over Lovers.
Muste ja lehtimetalli paperille, 2015.

Iida Ojanperä, Fountain. Muste ja lehtimetalli paperille, 2015.
Kuvattu tähän vinosti, jotta tekniikka näkyy paremmin.

Iida Ojanperä, Flower - Flow Over Lovers. Muste ja lehtimetalli paperille, 2015.

    

Ida Ojanperä on syntynyt 1983 Kaskisissa ja asuu ja työskentelee nyt Kaarinassa. Hän on valmistunut Turun taideakatemiasta valokuvaajaksi vuonna 2008. Piirtäminen ja musteella työskentely on tullut Ojanperälle viime vuosina yhä tärkeämmäksi. Taiteen tekeminen on hänelle ”silta näkyvän ja näkymättömän välillä – kanava tuoda näkyväksi jotain sellaista, mitä muuten ei voi aistein havaita”.

Kasvotusten-näyttely on herättänyt ihastusta näyttely-yleisössä. Näin monen taiteilijan teoksia ja erilaisia teoksia yhdessä galleriatilassa ja silti kokonaisuus on hyvin toimiva ja monia ajatuksia herättävä. Kannattaa lähteä katsomaan, näyttely on esillä vielä la-su 19.-20.12., molempina päivinä avoinna klo 11-15. Runonkulman Gallerian osoite on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki. Huolehditaan yhdessä turvallisuudesta turvavälein, käsiä pesemällä ja maskeja käyttämällä.