tiistai 27. syyskuuta 2022

Yhteyksiä

Yhteyksiä-näyttely esittelee uusikaupunkilaisen Moninaiset-ryhmän, Auli Sormusen, Hannele Salmelan, Susanna Pihlajan ja Mervi Levasen sekatekniikoin tehtyjä maalauksia ja keraamisia veistoksia. Ryhmän ensimmäinen näyttely oli vuonna 2011 Kulttuurikeskus Crusellissa ja sen jälkeen olemme pitäneet useampia näyttelyitä yhdessä ja erikseen. 

Näyttelyn teeman "Yhteyksiä" sovimme viime talven aikana ja siitä asti olemme käsitelleet aihetta tahoillamme, kukin omista ajatuksistamme ja lähtökohdistamme käsin. Yhteistä näyttelyä suunnittelimme oikeastaan vasta vuoden päähän, mutta minä, Mervi, Runonkulman Gallerian galleristi innostuinkin ehdottamaan näyttelyä jo melko pikaisella aikataululla. Kesällä päätimme, että kokonaisuus tulee onnistumaan ja kun elokuun lopussa toimme uudet työmme galleriatilaan, huomasimme niiden jälleen kerran toimivan upeasti yhdessä.

Hannele Salmela, Vain öisin liikkuvat haltijat. Sekatekniikka, 2022.
Mervi Levanen, Aina luonani. Korkean polton keramiikkaa, 2022.
Ensimmäisinä galleriatilaan tuotiin yläpuolella olevat teokset, Hannele Salmelan Vain öisin liikkuvat haltijat ja oma keramiikkaveistokseni, Aina luonani. Ne asettuivat ensimmäiselle niille katsotulle paikalle, lähelle toisiaan. Yllättävä yhteys löytyi heti, henkilöiden vaatetuksen väreistä ja kultaisesta hohteesta, mikä molemmista teoksista huokuu. 
Auli Sormunen: Maaemon tytär. Keramiikka, liima, massa, öljyväri ja kierrätysmateriaali, 2022. 
Ikuru. Sekatekniikka paperille, 2008.

Auli Sormunen, Maaemon tytär.
Keramiikka, liima, massa,öljyväri ja kierrätysmateriaali, 2022.
Auli Sormusen kookas keraaminen veistos Maaemon tytär vastaanottaa näyttelyvieraan tilaan. Surumielisenä se katsoo suoraan sinuun, hymyilee kuitenkin vähäsen ja ojentaa käsissään olevia roskia. Teos on hyvin vaikuttava ja luonnontilaan kantaa ottava. 

Auli Sormunen, Jättäkää edes haavat. Akryyli/öljymaalaus levylle, 2021.
Myös teos Jättäkää edes haavat kuvailee tekijänsä, Auli Sormusen luontosuhdetta ja surua metsien tuhoutumisesta. Nämä kaksi voimakasta teosta ovat tehneet näyttely-yleisöön suuren vaikutuksen. 

Susanna Pihlaja, Vanha tieto. Akryyli/sekatekniikka, 2022.
Mervi Levanen, Hetki aikojen väliltä. Korkean polton keramiikkaa, 2022.
Mervi Levanen, Hetki aikojen väliltä. Korkean polton keramiikkaa, 2022.
Hannele Salmela, Tulee uusi lehti, pieni ääretön. Kollaasi, 2022.
Alapuolella yksityiskohtia teoksesta.

 

Näyttelystä löytyy meiltä muiltakin luontosuhteen pohdintaa, kuten yläpuolella olevissa teoksissa. 
Kaikenlaisten teostemme välillä olevien yhteyksien löytäminen on ollut ilahduttavaa. Itsestään selvimpänä yhteytenä teoksissa näkyy naiseus, mutta myös jo mainittu luontosuhde tulee erilaisissa yksityiskohdissa esille. Yksityiskohtia, värejä, muotoja, pintoja, materiaaleja, teemoja. Kiinnostavaa oli huomata, että lähes kaikissa teoksissa hiuksilla tai juurakoilla on iso rooli ja välillä ne ovatkin sitten yhtä ja samaa. 
Susanna Pihlaja, Salaisuus. Akryyli/sekatekniikka, 2022.
Yksityiskohta Susanna Pihlajan teoksesta Salaisuus.
Hannele Salmela, Miksi en koskaan sanonut. Sekatekniikka. 2022.
Mervi Levanen, Yhteisiltä juurilta (Amandat). Korkeanpolton keramiikkaa, 2022.

Pintaa syvemmälle pohtien kaikissa teoksissa on haikeutta, menneiden muistelemista ja jonkinlaista luopumista. Omat kokemuksemme johdattavat taidettamme ja väistämättä teoksiin tulee mukaan omaa elämäämme, mutta myös tunteita ajan ilmiöihin ja maailman tapahtumiin liittyen. Uskon ja olen itse asiassa jo monet kerrat nähnytkin, että näyttelyn surumielisestä pohjavireestä huolimatta siitä saa myös voimia ja toivoa. Teosten tunnetiloihin voi samaistua ja niistä löytyy myös seikkailua ja rakkautta. 

Hannele Salmela, Elopellon laulu I. Kollaasi, 2022.
Mervi Levanen, Yhteen juurtuneet. Korkean polton keramiikkaa, 2022.
Susanna Pihlaja, Haukiratsu. Akryyli/sekatekniikka, 2022.
Auli Sormunen, Maaemon tyttären jalat. Keramiikkaa.

Yhteyksiä-näyttely on esillä Runonkulman Galleriassa 1.10. asti ja avoinna vielä keskiviikkona klo 16-19 ja lauantaina klo 11-15. Galleriaan on vapaa pääsy ja osoite on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki. Tulethan vielä käymään! 

perjantai 12. elokuuta 2022

Kotiinpaluu

Raumalainen taidegraafikko Meri Pauniaho kuvaa Kotiinpaluu-näyttelynsä teoksissa mm. huonetiloja ja maisemassa olevia rakennuksia ja pihoja. Hän kertoo teosten paikkojen perustuvan hänen lapsuuden kokemuksiinsa ja muistojen synnyttämiin tunnelmiin. Huoneet ovat ihmisistä tyhjiä, mutta täynnä merkityksiä. Taiteilija kuvaa näkymiä myös kuin pieniksi kansatieteellisiksi tutkielmiksi monille tuttuine esineineen. 

Meri Pauniaho, Lux aeterna. Kohopaino pvc-levyltä,  2021.
Meri Pauniaho, Peräkamari. Kohopaino pvc-levyltä, 2018.
Meri Pauniaho, Lepopaikka. Kohopaino pvc-levyltä, 2022.

Yläpuolella oleva teos Lepopaikka on näyttelyn kuluessa osoittautunut itseäni eniten kiehtovaksi teokseksi. Teos on täynnä yksityiskohtia, erilaista viivajälkeä ja pintaa ja väreissäkin on voimakasta kontrastia, mutta silti työ on tasapainoinen ja levollinen, kuten nimikin kertoo. Monissa näyttelyn teoksissa on jotain, mikä antaa vaikutelman vanhasta rakennuksesta, kuten tässä nyt hirsiseinä ja himmeli ja samalla sisutuksessa on jotain 1960- tai 70-luvun henkeä. 

Huoneiden seinillä olevat taulut tuovat minulle mieleen postimerkit ja siksi varsinkin alla oleva teos Välitila voisi mielestäni olla myös nukkekotimainen miniatyyritila. Useammassa näyttelyn teoksessa on mukana Pauniaholle tuttuja pandoja. Hän kertoo niiden edustavan ihmisiä, ja ne tuovat aiheisiin mukaan myös elämää.
Meri Pauniaho, Välitila. Kohopaino pvc-levyltä, 2018.
Meri Pauniaho, Lemmikki. Kohopaino pvc-levyltä, 2018.

Meri Pauniaho, Mietteissä. Kohopaino pvc-levyltä, 2018.

Osa näyttelyn teoksista on selvästi pelkistetympiä, jopa abstrahoivaa kuvaustapaa. Teoksissa Mamman maa ja Keijon maa taiteilija kuvaa pihojen pohjapiirroksia, puutarhapalstoja. Sitä en tiedä, perustuvatko aiheet todelliseen pihaan vai muistikuviin, mutta sommitelmat ja väriyhdistelmät ovat mielenkiintoisia ja itse katsonkin näitä enemmän värisommitelmina kuin esittävinä aiheina.

Meri Pauniaho, Mamman maa. Kohopaino pvc-levyltä, 2022.
Meri Pauniaho, Keijon maa. Kohopaino pvc-levyltä, 2022.


Meri Pauniaho käyttää kohopainotekniikkaa, pvc-levyä ja yhden laatan tekniikkaa. Vedossarjat ovat melko pieniä, neljän, välillä kuitenkin seitsemänkin vedoksen sarjoja. Värikerroksia voi olla joskus jopa kymmenen. Vaihteleva ja pikkutarkka viivajälki eri pinnoilla on tunnusomaista Pauniahon taiteessa, tämä yhdistettynä värien käyttöön tuo teoksiin tekstiilimäisen vaikutelman. 
Meri Pauniaho, Pilvilinna. Kohopaino pvc-levyltä, 2022.

Meri Pauniaho, Autiomaa. Kohopaino pvc-levyltä, 2021.

Meri Pauniaho on paikalla Runonkulman Galleriassa lauantaina 13.8. klo 12-14, tule tapaamaan taiteilijaa, kuulemaan näyttelystä ja kohopainotekniikasta! Osoite on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki.

Näyttely on esillä ennakoitua pidempään, 28.8. asti ja galleria on avoinna ke 16-19 ja la 11-15.

perjantai 29. heinäkuuta 2022

Haku Runonkulman Gallerian joulukuun teemanäyttelyyn

Haku Runonkulman Gallerian teemanäyttelyyn

 

Runonkulman Galleriassa pidetään 

30.11.-22.12.2022 näyttely teemalla

RUNOLLISTA.

 

Voit hakea mukaan näyttelyyn 3-5:llä 

seinälle ripustettavalla tai 

kolmiulotteisella teoksella. 

Lähetä hakemuksesi 9.10. mennessä 

sähköpostitse osoitteeseen 

meku@pikkukylanpuoti.fi. 

Liitä mukaan hyvätasoiset kuvat 

teoksistasi, teosten nimet, tekniikat ja 

teosten koot sekä CV tai muu kuvaus 

taiteellisesta työstäsi.

 

Osallistumismaksu näyttelyyn 

hyväksytyille taiteilijoille on 

70 € (sis. alv 24%) ja se sisältää 

näyttelyn rakentamisen, 

sähköisen näyttelyesitteen, 

tilavuokran, näyttelyn valvonnan, 

mainontaa ja myyntityön.

Myyntiprovisio on 30% (sis. alv 24%) 

teosten myyntihinnasta. 

Galleria on avoinna näyttelyn aikana 

ke-to klo 16-19 ja la klo 11-15. 



 Yhteistyöterveisin, 

Mervi Levanen

Runonkulman Galleria

Ylinenkatu 38B

23500 Uusikaupunki

P. 0407084776

meku@pikkukylanpuoti.fi

https://www.facebook.com/RunonkulmanGalleria

https://www.instagram.com/runonkulmangalleria/

 

 

 

keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Minuun maalattua

Minuun maalattua -näyttely esittelee Maria Kajankin lämminhenkisiä, pysähdyttäviä öljymaalauksia. Teosten aiheina on tavallaan maalaukseen kätkeytyviä, profiilista kuvattuja naishahmoja ja suoraan katsojaan "katsovia", suljetuin silmin kuitenkin, mutta enemmän katseelle avoinna olevia muotokuvia. Naiset vaikuttavat olevan omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa vaipuneita, herkkiä sekä voimakkaita henkilöhahmoja. 

Maria Kajanki, Kaikki kaunis mitä kannan mukanani. Öljymaalaus, 2022.
Maria Kajanki, Keskeneräisyyttä. Öljymaalaus, 2022. 
Maria Kajanki, Näillä harteilla (kannan kaiken). Öljymaalaus, 2022.
Maria Kajanki, Diiva. Öljymaalaus, 2022.
Teosten teema on antanut näyttely-yleisölle samaistumiskohteita. Moni on pohtinut erityisesti profiilista kuvattujen naisten ajatuksia ja tunnetiloja. Itse koen, että he haluavat olla rauhassa, he ovat omassa maailmassaan, hyvässä ympäristössä, hyvissä ajatuksissa. 

Alla oleva maalaus on näyttelyn nimiteos, Minuun maalattua. Erityisesti tässä teoksessa henkilö vaikuttaa melkein kuin kätkeytyvän teokseen vai onko se sittenkin niin, että hän syntyy, koostuu, muotoutuu kaikista noista väreistä, mitä elämä pitää sisällään?

Maria Kajanki, Minuun maalattua. Öljymaalaus, 2022.
Yksityiskohta Maria Kajankin teoksesta Minuun maalattua.

Näyttelyn maalauksiin on ihastuttu toisaalta myös värien ja mielenkiintoisen ja vapaan sivellinjäljen vuoksi. Tästä hyvinä esimerkkeinä yläpuolella oleva yksityiskohtakuva ja alla oleva Kultaisesta maasta kasvaneet. Se on väreissään monia kontrasteja sisältävä ja melkein pelkkää yksinkertaista sivellinjälkien toistoa oleva teos, jossa silti on kaikki hienosti tasapainossa. Se on muuten näyttelyn ainoa maalaus, missä ei ole henkilöä mukana. 

Maria Kajanki, Kultaisesta maasta kasvaneet. Öljymaalaus, 2022.
On hienoa olla mukana kuulemassa tarinoita, joita ihmiset taiteessa näkevät. Kultaisesta maasta kasvaneet -maalauksesta löytyi uudelle omistajalleen merkityksellinen, henkilökohtainen sisältö ja kahden eri maailman kontrastit. 

Maria Kajankin maalaukset Kultaisesta maasta kasvaneet, Haalistuneita muistoja ja Inkaliljat.

Maria Kajankin öljymaalaukset Värit minussa, Turkoosia, Arvoitus ja Vapaa.

Maria Kajankin tussimaalaukset Mielentiloja I ja
Mielentiloja II sekä hiili-akryylimaalaus Huulipunaa II.

Näyttelykokonaisuus on hyvin yhtenäinen ja harmoninen. Maalausten sävyt toimivat hienosti yhdessä, mutta kuten edellä olleet kuvakoosteet osoittavat, näyttelyssä on silti keskenään hyvin erilaisia teoksia.  Öljymaalauksista voimakkaasti poikkeavat mustavalkoiset teokset on sijoitettu galleriassa "kulman taakse" eli yllättämään katsoja, kun siirrytään sen yhden ovelta näkymättömissä olevan seinämän taakse. Tämä seinämä on tehnyt näyttelykokemukseen ihan oman lisänsä.

Maria Kajanki, Siivet. Öljymaalaus, 2021.
Maria Kajanki, Kruunattu. Öljymaalaus 2021.

Melkein kaikki näyttelyn teokset on kehystetty ja koska taiteilija on myös turkulaisen Kehys & Galleria Funkraamin yrittäjä, niin hän on luonnollisesti tehnyt myös nämä kehystykset itse. 

Maria Kajanki, Sain uudet siivet. Öljymaalaus, 2022.

Viimeisenä kuvana teos, jota olen kutsunut näyttelyn kuningattareksi. Se on näyttelyn kohahduttavin, liikuttavin ja pysähdyttävin teos. Maalaus on kooltaan suuri, noin 140 x 120 cm ja teoksen mittakaava tuo kuvan aiheen vielä jollain lailla lähemmäs katsojaa. Siihen voisi itsekin astua mukaan ja luulen, että moni sinne haluaisikin.

Maria Kajankin edellinen näyttely Runonkulman Galleriassa oli kesällä 2018 ja aloitin tämän tekstin kirjoittamisen lukemalla blogipostaukseni tuosta näyttelystä. Löysin monia yhteyksiä aikaisempaan, vaikka toki paljon muutostakin, ja oli kiusaus lähteä tässä vertailemaan teoksia keskenään. Nyt, kun olet nähnyt kuvissa tämän hetken teoksia, niin voit käydä kurkkaamassa: Maria Kajanki, Paljain jaloin

Jos taas haluat nähdä Minuun maalattua -näyttelyn livenä, alkaa olla jo vähän kiirus. Tämä ripustus on esillä 23.7. asti ja galleria on avoinna vielä to-pe klo 11-17 ja la klo 11-15. Toivottavasti ehdit, suosittelen!

torstai 26. toukokuuta 2022

Soulful Nature

Runonkulman Galleriassa on päästy toukokuussa kauniin luonnon keskelle Taru Rantalan valokuvien kautta. Näyttelyn avautuessa oli vielä melkoisen kolkko ja kylmä kevät, ja kuvien lämmin, kesäinen tunnelma olikin todella tervetullutta.

Seinäjokelainen Taru Rantala on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi vuoden 2018 luontokuvastaan "Iltakello". Tämä upea kuva on mukana myös tässä Soulful Nature -valokuvanäyttelyssä. 

Taru Rantala, Iltakello. 2017. Vuoden 2018 luontokuva.
Taru Rantalan luontovalokuvia Runonkulman Galleriassa näyttelyssä Soulful Nature.
Rantala kertoo kulkevansa lähiluonnossa tuttuja reittejä. Luontoa ja sen tunnelmia havainnoimalla hän tekee löytöjä, saa ajatuksia kuviinsa. Hän tarkastelee luonnon suuruutta sen pienuuden kautta. Pienten kohteiden kuvaaminen suurentaa maailmankuvaa, antaa näkemystä asioiden mittakaavasta.

Kuvaamista ja aiheita hän ei suunnittele etukäteen vaan luottaa siihen, että kuvattavaa löytyy. Se voi olla jokin yksityiskohta, kiinnostava valo tai varjo, tunnelma. Yksi hänen suosikkiaiheistaan on heinät. Alla olevista kuvista voi nähdä, miten erilaisia tunnelmia tämänkin teeman kanssa voi saavuttaa.

Taru Rantala: "Illan lämmössä" ja "Heilimöivät heinät", 2019.
Taru Rantala: Maaginen ilta. 2019.
Taru Rantala: Mystiikkaa illassa. 2019.
Kuvaushetki, rajaus ja sommittelu on taiteilijalle kuvan rakentamista, kamera on tässä väline tavoitellulle ilmaisulle. Rantala kuvaa enimmäkseen makrolinssillä, mutta käyttää usein myös teleobjektiivia. Näyttelyn valokuvissa näkyykin hänelle ominainen tyyli, kuvaustekniikan avulla aikaan saatu kerroksellisuus ja utuisuus, mikä usein korostaa kuvan tiettyä, tarkkaa yksityiskohtaa. Pieni syväterävyys mahdollistaa tällaisen aiheen ympäristön suunnittelun, ja leikittelyn valojen ja värien rytmillä kuvassa.

Taru Rantala, Värikäs syysmetsä. 2019.
Taru Rantala, Kastepisarat. 2019.

Souluful Nature -näyttelyssä on mukana myös aihetta pelkistäen kuvattuja valokuvateoksia. Joissakin kuvissa lähestytään jo abstraktia ilmaisua ja tämän on yleisökin huomannut. Näyttelyssä on jokaiselle jotakin, moni tulee kertoneeksi, millainen näkymä, millaiset värit, mitkä aiheet ovat heille mieleisiä. 
Taru Rantala, Kosketus. 2015.
Taru Rantalan valokuvat Kielon lehdet, Green lines 1 ja Green lines 2, 2016.

Näyttelyssä on myös huomattu, että nämä eivät ole "vain luontokuvia". Toisaalta kuvien aiheet ovat hyvin tuttuja, niitä on hyvä katsoa ja nauttia näkemästään. Aiheiden luova käsittely jättää kuitenkin tilaa ajatuksille ja tietty salaperäisyys antaa ehkä mahdollisuuden irtautua arkipäiväisistä asioista, kadota ajatuksissaan hetkeksi jonnekin toiseen maailmaan. Jälleen kerran on koettu, että taide-elämys voi antaa niin paljon merkitystä ihmisille. Tulethan sinäkin kokemaan tämän!
Taru Rantala, Seittien karkelot, 2019.
Soulful Nature on esillä vielä viikon ajan eli 1.6. asti ja Runonkulman Galleria on avoinna la 11-15 ja ti-ke 16-19. Näyttelyn purkupäivänä torstaina 2.6. taiteilija on tavattavissa noin klo 13.30! Osoite on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki, tervetuloa käymään!