Keskinäisriippuvuus

Toukokuun taiteilijana Runonkulman Galleriassa on Kalannista kotoisina oleva, nyt turkulainen Pauliina Runola. Hän pohtii Keskinäisriippuvuus-näyttelynsä teemalla ihmisen ja luonnon suhdetta, vuorovaikutusta ja keskinäistä riippuvuutta. Näyttelyteokset on tehty valokuvapohjaisin menetelmin ja niihin on yhdistetty käsityötekniikoita, kuten ommelta. 

Pauliina Runola, Vesi minussa. Pigmenttivedos. 2022.

Pauliina Runola, Omakuva. Pigmenttivedos. 2022.

Pauliina Runola, Sienet. Pigmenttivedos ja ompelulanka.

Pauliina Runola, Kihokki. Pigmenttivedos ja ompelulanka. 2023.

Pauliina Runola, Vihreät pisarat, Sienet ja Sammakko. 
Pigmenttivedos ja ompelulanka. 

Pauliina Runola, Juureni. Pigmenttivedos Kozo-paperille, rypsiöljy, lanka. 2023.

Kaksi näyttelyteosta on ripustettu galleriaan siten, että ne ovat enemmän tilallisia, kolmiulotteisempia teoksia. Ne vangitsevatkin katseen heti galleriaan tultaessa. Nämä molemmat teokset (kuvat yläpuolella ja alla) on tulostettu ohuelle Kotzo-paperille ja käsitelty ruokaöljyllä, mikä antaa paperille kangasmaisen vaikutelman. Molempiin on tehty myös ommelta ja teos "Maailma ympärilläni näyttäytyy mielipuolisena" ikään kuin hajoaa lattiaa kohti. 

Pauliina Runola, Maailma ympärilläni näyttäytyy mielipuolisena. 
Pigmenttivedos Kozo-paperille, rypsiöljy, lanka. 2022.

Pauliina Runola, Teossarja Keskinäisriippuvuus. Pigmenttivedos ja ompelulanka. 2022.

Pauliina Runola, Keskinäisriippuvuus I. Pigmenttivedos ja ompelulanka. 2022

Runola pohtii sitä, että vaikka tiedostamme ihmisen ja luonnon kaikkien lajien molemminpuolisen riippuvuussuhteen, toimimme silti kuin eläisimme muusta luonnosta erillisinä olentoina ja toiminnallamme vaarannamme luontoyhteyden olemassaolon. Taiteilijaesittelyssään hän kirjoittaa näin: Koen taiteen tekemisen vastuulliseksi. Millaista maailmaa taiteellani luon? Kantaaottavuudesta huolimatta, koen taiteen olevan myös itseisarvoista, sekä monin muin tavoin hyödyllistä, niin tekijälleen kuin kokijalleen." 

Pauliina Runola, Palaan. Pigmenttivedos Lokta-paperille, kiinnitetty peilille. 2023.

Pauliina Runola, Hopea. Pigmenttivedos Lokta-paperille, kiinnitetty peilille. 2023.

Itse olen kokenut tämän näyttelyn kuvat ja aiheet läheisiksi, näyttely tuntui heti jotenkin turvalliselta ja nopeasti ymmärsin sen johtuvan tuttuuden tunteesta. Monissa teoksissa on tarkkoja yksityiskohtia erilaisista luonnon materiaaleista, pinnoista ja heijastuksista. Aiheita, joita itse usein tarkastelen ja valokuvaan itselleni muistiin. Silloin maadoitun, arjen aikataulut ja tapahtumat muuttuvat merkityksettömiksi ja kaikki merkityksellinen on siinä, pienissä luonnon yksityiskohdissa ja ajattomuudessa.

Pauliina Runola, Niin metsä vastaa kuin sinne kuiskataan. 
Pigmenttivedos Lokta-paperille, kiinnitetty peilille. 2023.

Peilipinnalle kiinnitetyissä valokuvissa on aivan erityinen tunnelma ja hopeainen hohde, kun peilipinta kuultaa paikoitellen ohuen kuvapaperin läpi. 

 

Pauliina Runola, Lunta vai unta I. Pigmenttivedos Lokta-paperille, kiinnitetty peilille. 2023.

Pauliina Runola, Liittymä sekä Lunta vai unta III. Pigmenttivedos.

Pauliina Runola, Yhdessä. Pigmenttivedos. 2018.

Vaikka näyttelyllä on vahva kantaaottava tausta-ajatus ja tarkoitus herätellä ihmisiä ajattelemaan ihmisen ja luonnon keskinäistä riippuvuutta, välittyy teoksista voimakkaasti myös taiteilijan oma lämmin ja läheinen luontosuhde. Kuvissa on herkkyyttä ja hellyyttä. 

Keskinäisriippuvuus-näyttely jatkuu toukokuun loppuun asti. Vielä on siis lauantaina klo 11-15 ja keskiviikkona klo 16-19 mahdollisuus nähdä kokonaisuus Runonkulman Galleriassa. Tervetuloa!