Keraamisia räsymattoja

Ihana kummitätini Anne kutoi meille keväällä sekä puodin että pikkugallerian lattialle hienosti tilojen värisävyihin sopivat kauniit matot. Aluksi asiakkaat tulivat sisälle hyvin varovasti, mattoa kiertäen, etteivät joutuisi astumaan niille kengät jalassa. Matot ovat kyllä sikälikin aika hyvän väriset, ettei kaikki kura heti näy... Mattoja ihastellaan edelleen usein, ja kehujen lisäksi moni on ollut myös kiinnostunut ostamaan ne. Muut myynnissä olevat tuotteet ovat eräitäkin kertoja jääneet näiden mattojen varjoon.

   

Vaikka noin periaatteessa osaan itsekin alusta asti rakentaa loimen kangaspuihin ja kutoa monenlaista, niin viime vuodet kangaspuut ovat seisseet virattomina meidän eteisessä (kun tuli tehtyä se yksi sidontavirhe, mikä on näköjään ihan mahdoton korjata...), ja aika on mennyt monenlaiseen muuhun. Räsymatto on silti pyörinyt mielessä ja monenlaisissa ideoissa. Olen valokuvannut, maalannut ja suunnitellut grafiikan aiheita räsymatoista. Kesällä jostain näistä ajatuksista nousi idea tehdä matto savesta. Intoa ja jännitystä piti toppuutella. Piti ensin nähdä, onko tuotteessa lopulta mitään oikeaa ideaa. Aluksi siis tuli tehtyä vain muutama matto kokeiluun, ja ne ensimmäiset piti lasittaakin pariin kertaan, mutta kyllä, niistä tuli sittenkin jotain.

Kesällä keraamisia räsymattoja oli ensimmäistä kertaa myynnissä Isonkyrön 1700-luvun markkinoilla. Markkinatilanteet ovat uutuustuotteille hyviä koe-esiintymisiä, asiakkaiden reaktioista näkee nopeasti, onko tuotteesta mihinkään. Ideoin räsymaton alunperin tarjoiluun, mutta markkinoilla tuli monenlaista ideaa, minkälaisten asioiden aluslautasena mattoa voisi käyttää. Hauskoja tilanteita, ihmettelyä ja naurahduksia tuli, kun ihmiset koittivat suoristaa maton ryppyjä.

Ryppy tuo tasaiseen pintaan elävyyttä, ja jakaa pintaa eri "lokeroihin". Rypystä saa myös hyvän otteen, ja mattoa on helpompi siirrellä pöytäpinnalla.

Itse olen ihan ihastuksissani nyt varsinkin noihin punasäyisiin mattoihin, taitaa joulu lähestyä. Mitäs te tykkäätte näistä?

Maalauksissa kasvun voimaa

Elisa Haapasalo on pitänyt meillä Runonkulman Galleriassa näyttelyn myös tasan vuosi sitten, silloin esillä oli "Värien leikkiä". Melko pian tuon näyttelyn jälkeen hän varasi uuden ajan nyt esillä olevalle kuvataiteilijan opintojensa "Kasvun voima" -lopputyönäyttelylle. Olemme olleet yhteydessä vuoden aikana monet kerrat, ja olen saanut vähäsen seurata kuvien ja viestien välityksellä Elisan taideopintojen etenemistä ja lopputyön aiheen kehittymistä. Pidin jo siitä aikaisemmasta näyttelystä, ja Elisan tavasta tehdä, mutta on hänen ilmaisunsa saanut vuoden aikana valtavasti enemmän voimaa ja rohkeutta, ja sitä väriäkin lisää. Itse hän on kertonut näyttelyn nimen liittyvän konkreettisen kasvun, ihmisten ja kasvien synnyn ja kasvun lisäksi omaan henkiseen kasvuun, ja siihen, millaisia asioita on kohdannut opiskelun ohessa.

Näyttely jakautuu teemoiltaan ja väreiltäänkin kahteen osaan. Lähtökohdaltaan abstrakteimmat teokset ovat sen enempiä taustatietoja tarvitsematta avautuneet monille näyttelyssä kävijöille solumaailmoina, ja niitä on jääty mielenkiinnolla tutkimaan.

Elisa Haapasalo. Teokset Yhteyksiä ja Solujen kasvuvoima -sarja.

Solujen leikkiä -teos on oma suosikkini, värit ovat loistavan vahvat ja voimaannuttavat. Myös erilaiset pinnat ja niiden päällekkäisyys on kiinnostavaa ja tehokasta. Ja vaikka teoksesta voi esittävyyttäkin löytää, itse en oikeastaan suostu näkemään sitä. Teoksen jatkuvalta vaikuttava liike, jonkinlainen virtaus, on mielestäni sen viehätys.

Elisa Haapasalo. Solujen leikkiä.

Näyttelyn toinen puolikas on selvästi esittävämpää, ja perhosen siivet, maisemallisuus ja luonto esiintyvät monessa teoksessa. Väreissä edelleen voimaa, ja sävyjä on paljon, jollain lailla vihreä silti korostuu tällä puolella tilaa.

Elisa Haapasalo. Siipien havinaa.

Elisa Haapasalo. Fairy Tale.

Lisää teoksia voit nähdä vielä 25.10. asti Runonkulman Galleriassa. Elisa on itse ollut jo kahtena sunnuntaina esittelemässä näyttelyään, ja on vielä huomenna. Näyttely on normaalisti avoinna ke klo 16-19 ja la klo 11-15, ja nyt siis vielä poikkeuksellisesti huomenna sunnuntaina 12.10. klo 11-15, kannattaa tulla kuuntelemaan taiteilijan ajatuksia teoksistaan.

Hetki ennen talviaikaa -tapahtuma

Talviaika lähestyy, ja valmistaudumme talven kylmään ja pimeään aikaan järjestämällä "jo perinteisen" eli toisen Hetki ennen talviaikaa -tapahtuman Pikkukylän Puodin ja Runonkulman Gallerian tiloissa. Mukaan olemme saaneet yksitoista taitavaa tekijää ja myyjää erilaisilta käsityön aloilta. Alla on lista mukana olevista yrittäjistä, klikkaamalla tapahtumasivua voit jatkossa löytää lisätietoja tuotetarjonnasta.

Menossa mukana seuraavat käsityöyrittäjät:
Meren Hopea – hopeakoruja
PikkuPala – tuotteita kierrätyskankaista
Vihreä Lammas – turkistuotteita lampaasta ja vähän muustakin
T:mi Pirjo Alitalo – kangaspuilla kudottuja tuotteita
Fiinariina – murre- ja tekstituotteita
Susan Design – kaikkea kivaa kankaasta lapsille ja aikuisille
Villakärpänen – huovutettuja tuotteita ja huovutustarvikkeita
Katriina Karikoski – keramiikkaa
Sinikka Virtanen - perinne- ja käyttöneuleita
Lumous Kivikorut - kivikoruja luonnonmateriaaleista
Ulkosaariston helmi - tuotteita puusta ja muista materiaaleista

Tervetuloa!

Kasvun voimia tässäkin

Tänään maalattiin nuorten kanssa gallerian lattialla, Elisa Haapasalon Kasvun voimia -näyttelyteosten värimaailmojen äärellä. Töitä aloitettiin jo viime viikon tunneilla, maalaamalla vapaasti vetisellä peitevärillä suurelle paperille ihan mitä vaan abstraktia. Upeat värimaailmat kuivuessaan vähän sammuivat, ja tänään jatkettiinkin pintaa pullovalmisvärein, kuivapastellein ja vahaliiduin. Teemavaihtoehtoina oli maalata merenpohjaa, avaruutta tai mikrobimaailmaa.

Oppilaita oli maalaamassa 15, tässä kuvakoostetta työskentelystä, ja osa valmiista töistä.

    

 

   

Myös pari lisätyötä mukana. :)

Ja alla valmiita teoksia tunnin aiheista.

 

Vasta iltapäivällä, kun kolupäivän jälkeen menin hakemaan kuivuneita teoksia gallerian lattialta, tulin ajatelleeksi hienoa yhteyttä "Kasvun voima" -näyttelyn teemoissa ja tässä parin oppitunnin pituisessa intensiivisessä maalaustukiossa. Maalaamassa oli hieno joukko nuoria ihmisiä aikuisuuden kynnyksellä, täynnä kasvun voimaa, ja energiaa, ja tänään tuo energia siirtyi maalauksiin asti. Olen ylpeä heistä.