m u t k i t e l l e n

Heli Sammaliston m u t k i t e l l e n -näyttely avattiin Runonkulman Galleriassa jo toukokuun viimeisen päivän helteessä. Avajaisissa oli paljon vieraita, iloinen puheensorina ja lämpö täyttivät gallerian ja teokset saivat osakseen ansaittua kiinnostusta. Heli on paikallisille tuttu kuvataiteilija ja hänen teoksiaan on esillä vakituisesti myös Uudenkaupungin kuvataideseuran omassa Rantagalleriassa.

Heli Sammalisto, Vihreähattuinen. Sekatekniikka, 2013.

Heli Sammalisto, Juhannustaikoja naisille. Sekatekniikka, 2013.

Sammaliston tyyli on ekspressiivistä, yleisilmeeltään murretun ja harmaaseen taitetun sävyistä. Tarkemmin katsottuna värien laaja skaala nousee teoksista esiin, ja joukossa on hyvinkin kylläisiä värinpilkahduksia. Tämän näyttelyn teoksissa on taiteilijan omaksikin yllätykseksi mukana melko paljon vaaleanpunaista. Mitenkään ruusunpunaisin lasein katsottua taidetta Sammaliston taide ei kuitenkaan ole vaan ilmaisu on vahvaa ja omaperäistä. Taiteilijalla on voimakas oma käsialansa.

Teosten henkilöiden ronski käsittely ja tietynlainen rujous voi jopa kauhistuttaa katsojaa, mutta se on vain pintaa. Syventymällä henkilöiden maailmaan heistä löytyy lempeys ja pehmeys, ja kuten taiteilija itsekin kertoo, myös paljon tarinaa ja elmänkokemusta.

Heli Sammalisto, Älä likaa uusia kenkiäsi! Sekatekniikka, 2013.

Heli Sammalisto, Mustikkatyttö. Akvarelli, 2013.

Heli Sammalisto, Henkäys. Sekatekniikka, 2013.

Heli Sammaliston sivellinjälki on hyvin elävää. Toisaalta teoksista löytyy viivan herkkyyttä, sekatekniikoin toteutetuista teoksista yksityiskohtien elävyyttä, ja toisaalta voimakkaasti ja vauhdilla maalattua, jopa "sotketun" näköistä pintaa. Teoksia tutkiessa tulee mieleen, että olisi mielenkiintoista nähdä taiteilija työssään. Mikä on hänen työskentelytapansa järjestys, missä vaiheessa aiheet yksityiskohtineen muodostuvat. Missä vaiheessa väline vaihtuu akvarellisiveltimestä liituun tai kynään ja milloin maalauspinnalle ilmaantuvat voimakkaimmat ja epätarkimmat vedot. Ja missä vaiheessa teoksen herkimmät kohdat, se tunnelma ja lämpö kokoaa teoksen. Vai kokoaako vasta se voimakkuus teoksen.

Heli Sammalisto, Punainen puu. Akryyli, 2016.

Minä näen Sammaliston teoksissa tunnetta, ja taidetta, joka kestää aikaa. Teoksissa ei ole mitään latteaa ja tavanomaista, eikä myöskään katsojaa kosiskelevaa. Nämä teokset antavat katsojalleen sisältöä pitkään.

Katsokaa vaikka yllä olevaa Punainen puu -teosta. Jonain päivänä voi vastassa olla sadetta ja harmautta, toisena voi olla valmiina nousemaan veneeseen, lähtemään maailmalle. Lähtemään ehkä kohti tuntematonta, mikä avautuu teoksen oudosta ovesta, maailmaan, mikä ei ole ennalta aavistettavissa. Joskus voit kohdata puun tummaa lehvästöä heiluttavaa tuulta tai jopa myrskyä, punaisen lämmin voima pitää sinut kuitenkin pystyssä. Välillä päivä voi olla kepeän keväinen ja mieliala ilakoiva, kuin tuo taivaan viherrys. Miten tämä teos voisi koskaan aueta kokonaan. Sellaista on taide. 

Heli Sammalistolla on ollut laajalti näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Hän on mm. Taidemaalariliiton, Turun taiteilijaseuran ja Lontoon Saatchi-galleryn jäsen. Runonkulman Gallerian m u t k i t e l l e n on avoinna 30.6. asti, ti-pe klo 11-18 ja la klo 11-15. Juhannusaaton ja -päivän galleria on suljettu.

Näyttelyn viimeisenä iltana järjestetään vielä kaikille avoin tilaisuus, jossa Valto Vaalikivi esittelee näyttelyä, tässä linkki tapahtumaan Heli Sammaliston näyttelyn tarkastelua. Tervetuloa!