Mielen ja muodon virtaa

Runonkulman Galleriassa on parhaillaan esillä Ritva Louhen ja Raila Hasasen keramiikkaa, "Mielen ja muodon virtaa". Olemme tutustuneet Auli Sormusen vetämillä keramiikkakursseilla, ja näillä kursseilla naisten keskenään hyvin erilaiset tyylit ovat tulleet minulle tutuiksi. Olin iloinen, kun he innostuivat rakentamaan yhteisnäyttelyn teoksistaan Runonkulman Galleriaan.

Näyttely on sekoitus herkkää ja haurasta sekä voimakasta ja värikästä keramiikkaa, ja mielestäni teokset täydentävät näyttelyssä hienosti toisiaan. Molemmilla naisilla on eri opettajien ohjaamina vuosien kokemus keramiikan tekemisestä, ja Railalla myös pronssivalusta. Näyttelyssä onkin esillä myös kolme upeaa pronssiveistosta. 

Raila on itse kertonut keramiikan tekemisen prosessista ja teoksistaan seuraavasti: "Savessa minua viehättää sen plastisuus ja haasteellisuus. Kun ideani veistoksesta syntyy, on edessä suuri joukko asioita, jotka on ratkaistava. Näitä ovat veistoksen muoto, viivapinnat, suhteet rytmin luomiseksi, positiiviset ja negatiiviset muodot ja lopuksi pinta ja sen kontrastit. Näyttelytöissäni olen tarkastellut lapsen ja äidin suhdetta lapsen näkökulmasta, lapsen suhdetta ympäröivään maailmaan ja naisena olemisen tuntoja. Ihminen aiheena kiehtoo."

Aamuhetki. Taustalla muita Raila Hasasen teoksia.

Raila Hasanen ja "äiti ja lapsi"
-teemasta toteutetut keramiikkaveistoksensa.

Ritva puolestaan kuvailee tekemistään näin: "Savi innoittaa minua kokeilemaan ihmisen muotoja, ilmeitä ja eleitä, jotka ovat hyvin haasteellisia. Ihmishahmot kiinnostavat, ihmisen luonne ja vuorovaikutus. Teen myös usein kokeiluja saven ja lasitteiden kanssa, haen eri savilajeista yhdistelmiä, tutkin värejä ja pintoja. Voimakkaat värit ihastuttavat minua ja lasitteiden tietty yllätyksellisyys kiehtoo ja vie mukanaan kokeilemaan yhä lisää. Myös kaikenlaiset erilaiset tavat ja tekniikat keramiikan teossa houkuttelevat kehittämään omia taitoja ja haen aktiivisesti mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia työtapoja."
 

Ritva Louhi ja nakurakutekniikalla tehty
keramiikkaesineensä.

Yksityiskohta Ritva Louhen teoksesta
"Pikasso ja hänen muusansa".

Ritva Louhen rakukeramiikkaa.

Raila Hasanen: Pieni maailmanvalloittaja.

Mielen ja muodon virtaa on nähtävissä vielä kaksi viikkoa, 19.10 asti, ja Runonkulman Galleria on avoinna ke klo 16-19 ja la klo 11-15. Ja osoitehan on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki. Nähdään siellä!

Kohti talviaikaa :D

Kuvan laatu on valitettavan huono, mutta kun oikein tihrustaa, niin kyllä tästä asiaa löytyy... 

Eikö olekin mahtavaa! Emme malta odottaa, mutta malttaa pitää. 

Kuukausi vielä, niin saamme tällaisen hienon porukan tuotteineen mukaan tapahtumaamme. 

Kuten alla luvataan, lisäinfoa myyjistä on tulossa. Pysykää kanavalla.

Näyttelyjen välillä

Lauantaina purettiin päivän päätteeksi näyttely ja seinät jäivät kylmän tyhjiksi.
Alkuperäinen viikonloppusuunnitelma muuttui laatikkoleikiksi.

Ja taas rakenneltiin. Minä suunnittelin ja ohjeistin, miehet toteuttivat. Paklasin ja maalasin itsekin sentään, ja yhdessä kuskattiin perille. Siinähän se viikonloppu hurahti. Täytyy myöntää, etten ollut kovin paljoa kesän jälkeen ikävöinyt näitä työvaiheita, etenkään maaliteloja. Laatikoista tuli hyvät ja kauniit. Kuvissa ne näyttävät ihmeen pikkuruisilta, mutta niiden päältä vain puuttuu vielä teokset.

Aiemman näyttelyn jäljiltä vielä siivoamatta oleva galleria.

Vaijerit pois seiniltä ja huomenna tilan valtaa upea keramiikka.

Teija Lehdon Metalligrafiikkaa

Jo kolmen viikon ajan Runonkulmalla on voinut nauttia paimiolaisen taidegraafikon Teija Lehdon taiteesta. Näyttely on värikäs ja lämminhenkinen. Teosten aiheista löytyy monenlaista aina Firenzen tuomiokirkon kupolista kotoisaan mustikkamukiin. Näyttely esittelee nimensä mukaisesti metalligrafiikkaa. Tekniikkana on lähes poikkeuksetta etsaus-akvatinta, teosten tyyli taas vaihtelee aiheen mukaan. 

 

Näyttelyn ripustuksen ohessa sain kuulla näyttelyesitteessä olevan teoksen, Pienet pedot päiväunilla syntymisestä. Iso laatta oli ollut valmiina pohjustettuna, ja siskon kissat olivat olleet hoidossa. Rentoina rötköttäviä, nukkuvia kissoja katsellessaan taiteilija oli alkanut piirrellä niitä laatalle sen enempää aihetta suunnittelematta. Monet muutkin teoksensa syntyvät pienistä hetkistä, esineiden inspiroimina. Kiinnostuksesta esineeseen syntyi myös oma ehdoton suosikkini näyttelyssä, kynttilänjalkoja kuvaava Uusi viini, joka alla olevassa kuvassa jää taka-alalle. 

Teija Lehto kertoo pitävänsä tarkasta piirtämisestä ja etsausviivan täsmällisyydestä. Pienellä laatalla hän voi kertoa pienen tarinan, pysäyttää ajan, nostaa pienen yksityiskohdan katseen kohteeksi. Monessa teoksessa hän on yhdistänyt osasia kahdesta kodistaan, Paimion maisemiin ja kotiympäristöön yhdistyy viitteitä Italiasta, kuvassa taiteilija esittelee teostaan Kotona.

Yleisö on ottanut näyttelyn hienosti vastaan. Suosikkeina on ollut kolmen traktorin sarja, Oliver, Reipas ja Ponteva. Tässä heistä Ponteva. Olen saanut satunnaisesti kuulla mielipiteitä ja ajatuksia eri teoksista, mutta lähes poikkeuksetta ihmisille nousee hymy huulille nuo kolme näyttelyn päättävää teosta nähdessään. Siinä viimeistään aletaan jutella. Monelle on tullut joku tuttu mieleen, jolle teokset sopisivat lahjaksi. Miehet tunnistavat traktorimerkin Porscheksi, ja jollakin on itsellä ollut juuri tuollainen, monenlaisia muistoja kuvat ovat herättäneet. :)

Näyttelyn viimeinen viikko on menossa, Runonkulman Galleria on avoinna keskiviikkoisin klo 16-19 ja lauantaisin klo 11-15, kuluvalla viikolla siis vielä kahtena päivänä Teija Lehdon Metalligrafiikkaa, tervetuloa.