tiistai 26. syyskuuta 2017

Väriympyröitä

Väriympyröitä -näyttelyni pelkistetyt värimaailmat, värillisistä ympyröistä koostuvat teokset ja esittävät aiheet ovat poimintoja kotiympäristöstäni. Omien teosteni lisäksi esillä on kaksi 12-vuotiaan tyttäreni maalausta.
Olen tehnyt maalaukset kuluneena kesänä, heinä-elokuun aikana. Näyttelyn ja teosten suunnittelun aloitin jo ajoissa kevättalvella, mutta kyseenalaistin tekemiseni monet kerrat. Jouduin uudelleen ja uudelleen selittämään omia ajatuksiani itselleni. Ison osan kesää vietin siis muissa maailmoissa, omissa ajatuksissani. Kun yhden värikokonaisuuden alku muistutti mielestäni Rut Brykin keramiikkareliefiä, päätin, että nyt suunta on oikea. :D Valmiista teoksesta tätä yhteyttä ei enää ole löydettävissä, mutta tuo oivallus antoi itseluottamusta ja muistutti siitä, että abstrakti ja pelkistetty muoto ja pelkkä värikin voi puhutella. Keskustelu itseni ja maalattujen vaneripalasten kanssa alkoi vähitellen toimia.

Mervi Levanen, näyttely Väriympyröitä Runonkulman Galleriassa. Etualalla teos Tyyneys, taustalla Lepopaikka, Väriympyröitä 2 ja Kaipaus . Akryylimaalauksia koivuvanerilevylle, 2017.
Teokset on maalattu akryylivärein koivuvaneripinnalle. Koivuvaneria olen käyttänyt aikaisemminkin töissäni, sen elävä pinta tulee upeasti esille voimakkaankin värisävyn alta ja on siten hieno materiaali työstää abstrakteihin kokonaisuuksiin. Esittävien aiheiden maalaaminen pohjustamattomalle levylle olikin haasteellisempaa kuin osasin odottaa. Pyrin maalaamaan ohuita värikerroksia ja vetinen väri imeytyi ja kulkeutui omia reittejään huokoiseen vanerin pintaan. Teoksiin tavoittelemani yksityiskohtien tarkkuus edellyttikin monia värikerroksia ja ohentamatonta värin käyttöä, mitä ensin yritin välttää.

    
Mervi Levanen, Ajattomuus. Akryyliväri koivuvanerille, 2017.
Elokuun lopulla vietin viikon illat gallerialla ripustushommissa, ja koin näyttelyäni itse. Muistelin paljon, lapsuudesta ihan lähipäivien hetkiin. Löysin mielenkiintoisia yhteyksiä teosten välillä, ja se mitä tavoittelin ajatuksissani sai vihdoin muodon, näyttelystä tuli yhtenäinen kokonaisuus ja hyvän olon tila.

Kaipaus -teoksen ensimmäisiä kokeiluja.
Väriympyröitä -näyttely rakenteilla.
Tärkeänä osana tätä näyttelyä on ollut taiteen tekemisen ja ajatusten prosessi. Ensin tulee suunnitelleeksi ja ideoineeksi jotain tiettyä ajatusta ja sisältöä teokseen, jotain, mitä se kertoisi muille. Lopulta teos voikin yhtäkkiä kertoa minulle jotain tosi olennaista itsestäni, kaikesta kokemastani, ehkä jopa jotakin tulevasta, jos sitä uskaltaa ajatella.

Näyttelyn esittelyyn kirjoitin: Tila, jossa on hyvä olla. Teoksia, joissa ei ole mitään ja on myös kaikki. On tilaa pysähtymiselle, ajatuksille ja tuntemuksille.

Tervetuloa kokemaan Väriympyröitä vielä tällä viikolla. Runonkulman Galleria on avoinna keskiviikkona 27.9. klo 16-19 ja lauantaina 30.9. klo 11-15.

Mervi Levanen: Mielenrauhaa. Akryyli koivuvanerille, 2017.
Kesäkuu ja vihreys. Hiljainen, aurinkoinen aamupäivä. Tuulenvire. Tuijottelen voikukkia. Ei mitään tekemistä. Mielenrauhaa. 

Mervi Levanen, Lepopaikka. Akryyli koivuvanerille, 2017.
Alkava syksy ja arjen kiireet. Tarvitaan leopopaikka. Metsä toimii aina.

Mervi Levanen, teokset Lahja ja Suoja. Keskellä oleva teos Aamu Levanen, Koti.
Akryyliväri koivuvanerille, 2017.
Kotipiha. Lahja, koti ja suoja. Ilopillereitäkin.


Mervi Levanen, teokset Viisaus, Ajattomuus, Askel ja Muisto. Akryylimaalauksia koivuvanerille, 2017.
 Ajan kultaamaa. Pysyvyyttä.

Mervi Levanen, Helmiä matkalta. Akryyliväri koivuvanerille, 2017.
Hyvät hetket talletettuna. Helmiä matkalta. Arvosta onnea, muista ilo, näe kauneus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti