Lapset ja nuoret valokuvaamaan!

Uudessakaupungissa on syksyllä Vanhat talot -tapahtuma, ja tähän liittyen järjestämme valokuvauskilpailun lapsille ja nuorille. Kuvausteemana on "Puutalokaupungin tunnelmaa".

Toivomme kilpailuun osallistuvilta kuvilta lasten ja nuorten näkökulmaa kaupunkimme elämään ja tunnelmaan. Teema antaa vapautta ja mahdollisuuksia lähestyä aihetta monesta näkökulmasta, eikä tarkoitus olekaan rajata kuvaamista liikaa vaan saada ehkä yllätyksellisiäkin aihepiirejä kuviin. Pidä kuvatessasi silmät auki erilaisille asioille, löydä yksityiskohtia, kauneutta, tapahtumia ja tilanteita. Millaisia asioita haluaisit puutalokaupungista nostaa esiin, mistä tunnelma koostuu?

Kilpailussa on kaksi eri sarjaa, alle 13-vuotiaiden lasten ja 13-18-vuotiaiden nuorten sarjat, ja kilpailu on suunnattu kaikille näihin ikäluokkiin kuuluville. Kilpailuaikaa on 1.8.2015 asti. Voit osallistua kilpailuun enintään kolmella valokuvalla. Käytä kuvatessasi kameraa tai puhelimesi kameraa. Vältä puhelinten valmiiden kuvasovellusten käyttöä, koska niillä kuvattujen kuvien laatu ei aina riitä kuvien teettämiseen suurempaan kokoon.

Kilpailukuvat tulee lähettää sähköpostin liitteenä jpg-tiedostoina osoitteeseen mervi.levanen@uusikaupunki.fi. Kirjoita sähköpostin nimeksi "Puutalokaupunki", kirjoita sähköpostiin lisäksi kuvan nimi, oma nimesi, ikäsi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Yhteystietojasi ei käytetä muuhun tarkoitukseen, kuin kilpailutuloksista ilmoittamiseen.

Raati valitsee molemmista sarjoista viisi kuvaa, joista teetetään kuvavedokset näyttelyyn Runonkulman Gallerian Pikkugalleriaan. Kuvat ovat esillä Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuman aikana 5.-6.9. Kuvaajat saavat kuvat itselleen näyttelyn päätyttyä. Molempien sarjojen voittaja palkitaan 100 euron lahjakortilla voittajan valitsemaan uusikaupunkilaiseen liikkeeseen ja toiseksi kilpailussa sijoittuneet palkitaan 40 euron stipendillä. Voittajille ja muille näyttelyyn valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kilpailun järjestävät yhteistyössä Runonkulman Galleria, Uudenkaupungin matkailutoimisto ja Uudenkaupungin Vanhat Talot ry. Näyttelyn järjestämistä tukevat Ukin Lasi ja Kehys Ky ja Studio FotoMika. Myös tuomariraati koostuu näiden tahojen edustajista.

Innostusta ja iloista mieltä kesään ja kuvaamiseen!

Kuvansiirtoa keramiikkalevyille

Pari viikkoa sitten Pikkukylän Puodin vintti täyttyi taas intoa täynnä olevasta kurssiporukasta. Kahtenakin iltana kahdella eri kurssilla siirrettiin mustavalkoisia kuvia savilaattojen pintaan. Tekniikka on grafiikan menetelmä, arabikumia ja keramiikan väriaineita käyttäen kuva saadaan irrotettua paperilta saven pintaan. Tekniikka on kiinnostanut täällä monia keramiikan tekijöitä, ja opettajaksi saimme turkulaisen Jonna Oksasen. Mainittakoon tässäkin yhteydessä, että Jonnalla on toukokuun ajan myös oma "Kaikuja metsästä" -keramiikkanäyttelynsä täällä saman katon alla, Runonkulman Galleriassa.

Kurssi aloitettiin savilaattojen tekemisellä. Laattojen määrä vähän hirvitti,
kuvassa siis vain yhden kurssilaisen laatat, mutta kyllä ne kaikki lopulta käyttöön tulivat.

Kaunista valoa, ja kuvien siirtoon käytetty värisekoitus kuin lakritsia.

Kuvien vedostaminen oli sotkuista ja kivaa.

Tekniikka oli myös hermoja kiristävää, kun ei heti onnistunut ollenkaan ja niiin ilahduttavaa,
sitten kun kuva sattuikin siirtymään hienosti saveen. Kuvassa erään kurssilaisen onnistunut vedos.

Osa kurssin laatoista kuvineen kuivumassa.

Reilun viikon kuluttua laatat poltettiin keramiikkauunissa. Kaikki eivät aivan onnistuneet... Kuvassa omia laattojani.
Vedostamistani kahdestatoista laatasta säilytin polttoon 8 ja niistä kolme on oikein kivasti onnistuneita.

Ja tässä niistä onnistuneista kaksi. Onnistuminen siis tarkoittaa itselleni nyt, että kuvasta saa jotain selvää.
Nämä laatat on vedostettu samanlaisesta kuvasta, joten työn laadussa on vielä vähän säädettävää. ;)

Kaikki kahden kurssin laatat poltettuina, 208 kappaletta. Aika hyvä suoritus meiltä tämän tekniikan aloittelijoilta.

Kurssit olivat niin onnistuneita, että yhteistyö Jonnan kanssa jatkuu. Kesäkuussa on tulossa neriage-kurssi, nerikomikeramiikkaa eli saven värjäystä ja kuviointia esimerkiksi koruja tai pieniä astioita varten. Tarkempia tietoja tästä tulevasta kurssista löytyy viimeistään viikon päästä vielä täällä blogissa ja Pikkukylän Puodin facebook-sivulla, pysykää siis kuulolla.

Kaikuja metsästä

Runonkulman Galleriassa on nyt toukokuussa esillä keramiikkaa. Teokset ovat näyttelyn nimen mukaisesti "Kaikuja metsästä". Turkulainen keraamikko Jonna Oksanen käyttää keramiikan mahdollisuuksia monipuolisesti ja on kiinnostunut erilaisten tekniikoiden ja materiaalien yhdistämisestä. Suurin osa näyttelyn teoksista on tehty käsinrakentamalla, osa myös valutekniikalla. Teosten lisämateriaaleina on mm. pronssia, kiveä ja puuta.

Vaikuttava teoskokonaisuus, pääskysiä ja rintakuvia:
Me lohdutamme, Kerro salaisuutesi ja Uusi päivä.
Käsinrakennettua kivitavarakeramiikkaa.

 Näyttelyn taide-esineistä moni on myös käyttöesine.

Jonna Oksasen Prinsessa-rasiat.

Lattialle näytteille asetettuja suuria vateja.
Kuvassa näkyvät toinen toistaan upeammin lasitetut Jäiden lähtö, Maanjäristys ja Välke.

Näistä Metsä-ruukuista yksi on sähköistetty, siitä kuvan tunnelmavalaistus.

Tämän voi sanoa olevan metsä-aiheisen näyttelyn pääteos: Vuodenkierto.
Käsinrakennettua kivitavarakeramiikkaa.
Teoksen keskellä on teksti: Puut ovat runoja, joita maa kirjoittaa taivaalle.

Jonnan teokset ovat esillä keskiviikkoon 27.5. asti. Tervetuloa ihastumaan näyttelyyn.

Kuvia korukurssilta

Jo huhtikuun alkupuolella kahdentoista naisen joukkio kokoontui Pikkukylän Puodin vinttiin koruja tekemään. Väisäsen Heli tuli taas Seinäjoelta asti ohjaamaan. Ensimmäinen tunti kurssilaisilla meni vähän ihmetellessä, suurin osa kurssilaisista oli ensikertalaisia hopean tai muiden metallien käsittelyssä, ja oman koruidean toteutuksessa tarvittiin tietysti heti alkuun paljon open ohjeita. Korukursseillamme ei olekaan tekemistä rajattu esim. vain yhteen koruun tai vaikka yhteen tietynlaiseen sormukseen vaan suunnittelu on ollut vapaata. Ideat olivatkin mitä moninaisempia ja Heli auttoi jokaisen alkuun, jonka jälkeen loppupäivä menikin kovassa työn touhussa, töitä tehtiin kymmenestä puoli viiteen.

Tässä vihdoin kuvina kurssin satoa, työvaiheita ja puolivalmiita tai valmiita koruja. Itse ehdin alakerrasta vain muutamia kuvia räpsimään, joten kiitos kuvista myös Arja ja Meri.

 

 

Osa korukurssin osallistujista työn touhussa.

 

Kuten aina kurssien loppupuolella, nytkin puhuttiin mahdollisesta jatkokurssista. Päivän päätteeksi tilaa siivotessamme suunnittelimme Helin kanssa kesälle mahdollisuutta pitääkin kurssi työpajaluontoisesti iltapäivisin, eri iltapäiville olisi eri teemat, ja niistä voisi kukin valita sopivimman teeman tai tulla vaikka kaikkiin. No, tämä jäi vasta suunnitteluasteelle, ajoissa kuulette kyllä, jos innostumme tätä toteuttamaan. :)

Keväthattu

Huhtikuun näyttelynämme on Raimo Aarraksen Keväthattu. Näyttely kattaa Aarraksen taidetta aina 60-luvun lopulta vuoteen 2014. Se onkin värikäs kokonaisuus, ja öljymaalauksistaan tunnetun Aarraksen teoksissa on tässä näyttelyssä myös kollaaseja ja jopa värikynäpiirroksia. Myös teosten tyyli ja koko vaihtelevat kookkaammista esittävistä teoksista aivan pieniin, noin 10x10 cm:n kokoisiin abstrakteihin aiheisiin.

Raimo Aarras: Rantaelämää. Kollaasi, 1969.

Keskellä Raimo Aarraksen Kirjettä kirjoittava. Öjymaalaus, 2006.
Teoksen molemmin puolin pienet kollaasityöt, Karnevaali ja Yönuotio, vuosilta 1969 ja 1990.

Vasemmalta Vaalea asetelma 2001, Runoilijan talo 2014 ja
Nymfi ja amatsoni vuodelta 2005, öljymaalauksia.

Viikko sitten keskiviikkona Runonkulman galleriassa pidettiin tämän kevään viimeinen Vakka-Opiston kulttuurikahvila, jonka alustuksena Raimo Aarras puhui aiheesta "Mihin taidetta tarvitaan". Alustuksessaan hän pohti mm. taiteen tilaa Uudessakaupungissa, taiteilijan ja yleisön, taiteen tuottajan ja vastaanottajan kohtaamista, suoraan tai välittäjän roolissa olevien gallerioiden kautta.

Keskustelu polveili vanhan taiteen ihannoinnista, taiteen tuntemuksesta, yleisön reaktioista ja taiteen oikeasta paikasta myös paikalliseen lehdistöön. Sitä kiiteltiin taiteen ja näyttelyiden esille tuomisesta. Tämä poiki toisenlaisenkin näkökulman, pohdittiin, josko pieneen Uuteenkaupunkiimme olisi mahdollista saada kriittisempää näyttelykirjoittelua. Osa yleisöstä arveli taidekritiikin vievän yleisön, toiset taas uskoivat sen lisäävän kiinnostusta näyttelyitä kohtaan. Esillä oli myös mahdollisuus saada taidemuseo Uuteenkaupunkiin, ja pohdittiin sen tarvetta. Uudessa Rantagalleriassa alkanutta taidelainaamotoimintaa kiiteltiin, ja toivottiin yleisön löytävän tämän mahdollisuuden. Kaiken kaikkiaan keskustelu kulttuurikahvilassa oli vilkasta ja monenlaisia näkökulmia ja ideoita heitettiin ilmoille.

Raimo Aarraksen Keväthattu on esillä vielä kuluvan viikon. Tervetuloa katsomaan keskiviikkona klo 16-19 tai la klo 11-15. Lauantaina saatat tavata itse taiteilijankin myöhemmin iltapäivän aikana.
 

Nainen ja valkeinen laukku ja Muotisalonki, nämä molemmat Aarraksen öljymaalaukset ovat vuodelta 2010.

Värin iloa

Maaliskuun aikana Runonkulman Gallerialla on Värin iloa Mari Aspolan näyttelyssä. Näyttelyn yleisilmettä voi kuvailla sanoilla pelkistyneisyys ja harmonia. Mukana teosten suhteissa ja aiheissakin on matemaattista harkintaa ja väriopillista säntillisyyttä, kaunista värien sopusointua. Näyttelyn aiheissa on luontoa ja rakennuksia, ja Italian pinjapuut tuovat mukaan etelän lämmön tunnelmaa.

Teokset "Suhteet", "Laskeutuva" ja "Selittämätön", vuodelta 2013.

"Lempeä paikka" 2015 ja "Etelässä" 2014.

Raumalainen Aspola työskenteli jo kuvataideopettajan työnsä ohella grafiikan parissa ja on ollut Rauman Taidegraafikot ry:n jäsen vuodesta 1981, ja on nyt myös Suomen taidegraafikot ry:n kokelasjäsen. Taiteilija keskittyi vuosia serigrafiatekniikkaan, josta siirtyi puupiirroksiin, käyttäen taiteessaan samalla myös metalligrafiikan tekniikoita. Viimeiset kymmenen vuotta hän on tehnyt kartonkigrafiikkaa, mikä on ollut hänen mukaansa monessa mielessä vapauttavaa, myrkyttömyys ja nopeammat työvaiheet mahdollistavat kokeilevamman työskentelytavan, mikä tuottaa yllätyksellisiä lopputuloksia. Tekniikka mahdollistaa myös töiden jatkamisen ja työstämisen, vedostusprosessi on kollaasimaista tekniikkaa, ja mukana on edelleen välillä kuivaneulatekniikkaa ja carborundumia.

Mari Aspola: "Mielen tiloja". 2013.

Teokset "Unesta" ja "Muisti", molemmat vuodelta 2015.

Tämä lempeää tunnelmaa henkivä näyttely on esillä Runonkulman Galleriassa 28.3. asti, osoitteessa Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki. Avoinna ke klo 16-19 ja la klo 11-15. Ja lauantaina 28.3. taiteilija Mari Aspola on itse paikalla, tule sinäkin taiteilijatapaamiseen silloin klo 13-15.

Hiljaisuudessa

Runonkulmalla on helmikuun ajan ollut esillä oma näyttelyni, ihan eka ihan oma. Näyttelyssä on valokuvia vuonna 2013 tekemästäni ympäristötaideteoksesta Sinisiä ajatuksia. Olin tuolloin vuorotteluvapaalla kuvataiteen opettajan työstäni, ja oli aikaa omalle tekemiselle. Lankaa oli silloin aina käsillä, ja jonkinlaisen tekstiilitaideteoksen tekeminen kiinnosti. Tein koivumetsän reunaan tilallisen teoksen kirkkaan turkoosiin vivahtavista sinisistä lankapalloista. Vuodenaika oli paikkavalinnassa olennainen, talvisen metsän kipakka kylmyys ja luonnon pysähtyneisyys toimi hienosti turkoosin värin ja langan pehmeyden ja keveyden kanssa. Nyt osa näistä kuvista on esillä näyttelyssäni, ja yhdessä ne kertovat tarinaa, sinisiä ajatuksia.

Näin on hyvä. 2013.

Rauha. 2013.

Näyttelyssä on myös kuvia lankapallojen yksittäisistä kohtaamisista ympäristönsä kanssa. Lankojen väri palloihin valikoitui puhtaasti sattuman kautta, mutta värit valikoivat ympäristönsä, ja herättivät paikan eloon, korostaen jotain tiettyä piirrettä maisemassa tai rakennuksessa.

Punainen lanka, 2013, ja näyttelyn ainoa tänä vuonna otettu valokuva, Luottamus, 2015.

Hiljaisuudessa -tilateoksen "kultaiset" lankapallot ovat nekin seikkailleet mukana luonnossa. Gallerian hiljaisuudessa lankapallot itsessään tulevat enemmän esille, tässä tilassa niiden esteettisyys on puhtaimmillaan ja keveyden voi tuntea ilman kosketustakin. Hiljaisuus kertoo mitä on kuunneltava.

Hiljaisuudessa. 2015.

Hiljaisuudessa. 2015.

Jo näyttelyn avautuessa olin tehnyt uutta tilataideteosta tänne kotonurkkiin, ja kirjoitinkin näyttelyesittelyyn, että Punainen lanka -tilateoksen edistymistä voi seurata helmikuun aikana täällä blogissa ja Pikkukylän Puodin instagramissa. Instagramiin olen muutamia kuvia saanutkin lisättyä, mutta muuten teos on edistynyt hitaanlaisesti. Vielä tulee aika esitellä sitä täälläkin, mutta tämän hetken tunnelmia teoksen tilasta kuvaa hyvin tämä yksi kuva.

Pieni pallurainen teoksesta Punainen lanka.

Hiljaisuudessa-näyttely on esillä vielä kuluvan viikon. Tervetuloa osoitteeseen Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki ke klo 16-19 tai la klo11-15.