lauantai 14. huhtikuuta 2018

Hämäränhenki taakse jää, kevät avautuu, luonnossa elämä virtaa

Runonkulman Galleriassa on parhaillaan esillä taidekeramiikkaa. Näyttely jakautuu kahteen osaan, sisäänkäynnin puolella on uusikaupunkilaisen Ritva Louhen värikästä kasvi- ja eläinaiheista keramiikkaa ja toinen puoli galleriasta koostuu turkulaisen Jonna Oksasen maisema-, ihmis- ja eläinaiheista.
Vasemmalla Jonna Oksasen keramiikkataidetta, oikealla Ritva Louhen.
Ritvan teoksissa painottuu asetelmallisuus ja toisaalta käyttökeramiikka. Keramiikan tekemiseen Ritva on saanut oppia monelta opettajalta, mutta viime vuosina hän on käynyt enimmäkseen näyttelyn toisen taiteilijan, Jonnan opissa. Ritvan keramiikassa väri ja lasitteet ja erilaisten lasitteiden ennakkoluuloton yhdistely nousee olennaisena esiin. Hänelle keramiikkauunin avaaminen ja lasituskokeilujen tulosten kohtaaminen on aina kutkuttava yllätys.

Runonkulman Gallerian näyttelyssä hänellä on esillä monia tarjoiluastioita, mitkä kyllä ovat myös yksittäisiä taide-esineitä. Näissä on aiheina erimuotoisia lehtiä, kaloja ja simpukoita. Seinällä Ritvan teoksista on koivunrunko-aiheet sekä näyttävät auringonkukat. Lintu- ja lammasteemat taas tulevat esiin monissa pienoisveistoksissa.

   
Yllä kuva Ritva Louhen kokonaisuudesta Meren aiheita, simpukka- ja kalavateja sekä Auringonkukka, kivitavarakeramiikkaa.

Ritva Louhi, Auringonkukat. Kivitavarakeramiikkaa.
 
Yläpuolella Ritva Louhen Iso vihreä lehti ja Koivunrungot, kivitavarakeramiikkaa.

Ritva Louhi, Kirjavia lintuja. kivitavara- ja rakukeramiikkaa.
Jonna Oksanen on ammaltiltaan kuvataiteilija ja hän on opiskellut myös muinaistekniikkaa. Keramiikan hän kokee kuitenkin eniten omaksi alakseen. Hän on toiminut jo vuodesta -95 opetustehtävissä eri ikäisten kanssa ja on perustajajäsen osuuskunta Turun Tuulenpesässä ja Turun keraamikkojen killassa.

Jonnalta näyttelyssä on upeaa rakukeramiikkaa sekä puu-uunissa poltettuja näyttäviä kala- ja lintuveistoksia. Näiden veistosten pelkistettyjä muotoja koristaa hillityt lasitukset, joita erilaiset valaistusolosuhteet tuovat hyvin kauniisti esiin.

Jonna Oksasen puu-uunissa poltettua kivitavarakeramiikkaa, metallijalustoilla.

Jonna Oksanen, Helmilintu. Puu-uunissa poltettua kivitavarakeramiikkaa.
Taustalla myös teossarja Kirsikankukkien aikaan.
Jonna Oksanen. Olen 1., 2. ja 3. Rakukeramiikkaa. 
Jonna Oksanen. Keramiikkateokset Vain varjoja, Yön varjo ja Ruusunpunaisia unelmia.
Jonnan teoksissa erityistä on myös japanilainen Kintsugi-tekniikka, jossa rikkimennyt esine korjataan kullalla, kuten on tehty yläpuolella olevan kuvan teoksessa Ruusunpunaisia unelmia. 

Tämä monipuolinen keramiikkanäyttely on esillä 21.4. asti ke klo 16-19 ja la klo 11-15, tervetuloa Runonkulman Galleriaan! 

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Ehkä olen lintu tai sitten puu

Maaliskuun olemme saaneet nauttia Hannele Salmelan teosten värimaailmasta täällä Runonkulman Galleriassa. Näyttelyssään "Ehkä olen lintu tai sitten puu" Hannele pohtii elämää ja taiteen merkitystä. Teosten aiheet nousevat suoraan taiteilijan sisimmästä, hän tekee taidetta melko intuitiivisesti, teokset värittyvät tunnetiloilla.

Hannele Salmela, Tulit luokseni kuin kesän pehmeä tuuli. Kollaasi, 2017.
Hannele Salmelan taiteessa on pitkään tavattu surumielisiä, katsellaan suoraan katsojan kohtaavia naisia ja tyttöjä. He ovat mukana tässäkin näyttelyssä, mutta suuressa osassa teosten aihepiireissä ovat myös linnut ja puut sekä iloiset pikkukylät tai -kaupungit. Kokonaisuutena näyttelyssä on keveyttä ja elämäniloa.

Hannele Salmelan teoksia Runonkulman Galleriassa.
Hannele Salmela, Yhdessä enemmän. Kollaasi, 2018.
Hannele Salmelan teokset Talojen tarinat ja Tule kylään, vuodelta 2018.
Hannele Salmela, Metsä huutaa. akryyli, 2016.
Taiteilija kannustaa ihmisiä kokemaan taidetta rohkeasti ja etsimään sitä kautta itsestään hyvyyttä, jokaisen omaa "sisäistä aarrearkkua". Hän rohkaisee pysähtymään taiteen äärelle, on sitten kyseessä musiikki, kirjallisuus tai mikä tahansa taiteenmuoto, ymmärrys ei ole olennaista vaan eläytyminen.

Hannele Salmela. Evakkolapset Käkisalmesta. Kollaasi 2017.
Hannele on tehnyt taidetta aktiivisesti 20 vuotta. Nyt esillä olevan näyttelyn 22:sta teoksesta 12 on tältä vuodelta, ja loputkin työt aivan viime vuosilta. Mukana on akryylimaalauksia, mutta monissa myös taiteilijalle tuttua kollaasitekniikkaa ja sekatekniikoita. Tekniikoiden soveltamisessa Hannele on ollut aina yhtä ennakkoluuloton kokeilija. Usein hän ottaa työn alle myös vanhoja teoksiaan, uudistaen niitä sen hetken tuntemustensa mukaan.

Hannele Salmela, Ikuisesti yhdessä. Kollaasi 2018.
Ehkä olen lintu tai sitten puu -näyttely on esillä vielä kaksi viikkoa, 24.3. asti. Runonkulman Gallerian osoite on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki,ja avoinna galleria on ke klo 16-19 ja la klo 11-15, tervetuloa taiteen äärelle!

perjantai 16. helmikuuta 2018

Vaellusvuodet ja Sisältä Särkynyt Äiti

Runonkulman Gallerian kevätkausi on alkanut Uuteenkaupunkiin muutama vuosi sitten asettuneen Anni-Veera Valpaksen valokuvanäyttelyllä. Näyttely koostuu kahdesta osasta, mikä tulee esiin jo näyttelyn nimessä Vaellusvuodet ja Sisältä Särkynyt Äiti.

Vaellusvuodet-osuus sisältää valokuvia "matkan varrelta", taiteilijan ensimmäisen itse vedostaman valokuvan, kuvia matkoilta ja hetkiä erilaisista tilanteista. Anni-Veera Valpas on opiskellut valokuvausta Keski-Pohjanmaan kulttuuriopiston valokuvaviestinnän linjalla. Kaikki näyttelyn kuvat hän on kuvannut mustavalkofilmille ja vedostanut valmiiksi kuviksi omassa pimiössään. Kuvissa onkin käsin vedostetuille kuville ominainen herkkä harmaa-asteikko ja kuten kuvaaja itsekin sanoi, "käsityömäinen ilme" saa näyttelyssä näkyä.

 

Yllä kuvia näyttelyn Vaellusvuodet-osasta. Kuvien nimet ylhäältä vasemmalta: Vapaus, Muisto, El Tango ja Kopi-kopi kengät.

Anni-Veera Valpas, Hylätty. 2017. Käsin vedostettu valokuva.
Anni-Veera Valpas, Ensilumi. 2017. Käsin vedostettu valokuva.
Anni-Veera Valpas, ...Ja kahvila Kaneli. 2017. Käsin vedostettu valokuva.

Näyttely varsinaisesti alkaa teemalla Sisältä Särkynyt Äiti, jossa taiteilija seitsemän valokuvan kautta käy läpi kokemaansa synnytysmasennusta. Kuvista nousee esiin voimakkaita tunteita vaikean masennuksen käsittelyssä. Aihe on raskas, mutta tärkeä. Kuvat ovat visuaalisia ja ilmaisuvoimaisia ja niiden oheen Anni-Veera on kirjoittanut koskettavaa tekstiä, mikä vielä tehostaa kuvista nousevaa tunnetta.

Anni-Veera Valpas, Viha. 2018.
Anni-Veera Valpas, Pelko. 2018.
Anni-Veera Valpas, Turtuminen. 2018.
Anni-Veera Valpas, Aselepo. 2018.

Näyttely on esillä vielä viikon ja galleria on avoinna lauantaina klo 11-15 ja keskiviikkona 21.2. on näyttelyn viimeinen päivä, jolloin ollaan avoinna klo 16-19. Tervetuloa vaikuttavaan valokuvanäyttelyyn!

lauantai 16. joulukuuta 2017

Kohtaaminen

Joulukuussa Runonkulman Galleriassa saadaan nauttia teemanäyttelystä, johon oli syksyn aikana haku. Seitsemän taiteilijaa valikoitui mukaan Kohtaaminen-teemalla. Näyttelystä rakentui yhtenäinen kokonaisuus, jossa keskenään eri tekniikoilla ja työtavoilla tehdyt ja eri tyyliset teokset kohtaavat myös keskenään. 

Ylhäällä Annette Juuselan akryylimaalaus Levollinen, 2017 ja alhaalla
Taru-Taina Noran keramiikkaveistokset Syystuulen viemänä ja Kesätuulen lempeä kosketus, 2017.
Näyttelyssä on mukana veistoksia, maalauksia ja taidegrafiikkaa. Annette Juuselan ja Taru-Taina Noran muotokuvat toimivat hyvin yhdessä. Nämä viisi naishahmoa ovat tehneet vaikutuksen moniin näyttelyvieraisiin ja kaikissa niissä on omanlaisensa tunnelataus. Annette Juuselan Viisauden muotokuva huokuu voimakkutta ja rauhallisuutta. Eurassa asuva ja työskentelevä Juusela käyttää pelkistettyä, murrettua väriasteikkoa ja käsittelee maalauspintaa sekä herkän yksityiskohtaisesti että karkeammin pintarakennetta lisäten. Raumalaisen Taru-Taina Noran kolme keraamista muotokuvaa edustavat nuoruuden elinvoimaa. Katseen korkeudelle galleriatilassa asetettu Kevät jo tuoksuu vaikuttaa katsovan tyynesti ja hyvillä mielin kohti tulevaisuutta. Kuvat alla.

  

Väriä näyttelyyn tuovat teoksineen Uudestakaupungista kotoisin oleva, Espoossa asuva Anne Kuntsi ja raumalainen Maarit Roos. Kuntsin teoksissa on abstraktia ilmaisua ja voimakkaita värikontrasteja. Tarkemmin katsottuna Sydänpuu-teokseen on kätketty myös henkilöhahmoja.

Anne Kuntsi, Sydänpuu. Akryylimaalaus, 2017.
Anne Kuntsi, Metsässä I ja Metsässä II. Akryylimaalaukset vuodelta 2017.
  
Yllä Maarit Roosin sekatekniikalla tehdyt teokset Matkalla ja Lintuni pieni, 2017.

Maarit Roosin teoksissa luonto ja ihmisen ja luonnon yhteys ovat vahvasti läsnä. Teoksissa Matkalla ja Lintuni pieni ihmiset kuin sulautuvat osaksi ympäröivää näkymää. Roos itse kertoo värin olevan se voima, mikä hänen taiteen tekemistään ohjaa. 

Maarit Roos, Kerran talvella, lumisessa metsässä I, II ja II. Akryylimaalaukset vuodelta 2017.
Anne Kuntsi, Taikametsä I ja II, 2012.
Näyttelyssä on Anne Kuntsilta mukana myös kaksi yllä olevassa kuvassa näkyvää taidegrafiikan vedosta, joissa on samaa värien kontrastia ja abstraktia, elävää ilmaisua, kuin hänen maalauksissaankin. Taidegrafiikkaa näyttelyssä edustavat myös tamperelainen Nina Jansson ja raumalainen Heli Väisänen.

Janssonilta on esillä kolme monotypia-vedosta, joissa kohtaamisen teema rakentuu abstraktiin muotokieleen ja väripintojen kohtaamiseen. Layers I -vedos toimii kahden väripinnan päällekkäisellä sommittelulla, ja teokseen tulee jopa kevyt kolmiulotteisuuden tuntu.

Nina Jansson, monotypiavedokset Urban Structures I ja Urban Structures II, 2017.
Nina Jansson, Layers I. Monotypia, 2017.
Heli Väisänen, Majaleikki, Pesäpuut ja Irtiotto. Etsaus ja akvatinta -vedokset vuodelta 2017.

Heli Väisäsen etsaus-akvatintavedoksissa ja myös hänen keramiikkateoksissaan mennään mukaan lapsuuden leikkien tunnelmiin. Teoksissa seikkailevat lapset ja aikuiset erilaisissa tunnelmissa ja kohtaamisissa.

Heli Väisänen, Kesytys. Keramiikkaa, 2017.

Teoksesta Kesytys taiteilija Heli Väisänen on itse kirjoittanut näin : Ihan kuin hetkeksi syntyisi yhteys, pieni kontakti, jopa luottamukselta tuntuva hetkinen. Voiko useampi kohtaaminen tehdä meistä "tuttuja"? Kuinka monta kohtaamista vaatii luottamuksen syntyminen? Kuinka paljon vaaditaan aikaa kesyttämiseen?

Heli Väisänen, Kiltteys ja kurittomuus. Keramiikkaa, 2017.
Minnamarina Tammi, ...Pelistä Pois!, 2017 ja Entten... Tentten... Sanomalehti ja paperinaru, 2015.
Turkulainen Minnamarina Tammi on tuonut näyttelyyn vaikuttavia sanomalehdestä ja paperinarusta tekemiään kokonaisuuksia. Teokset ovat yllättäneet yleisön tekniikallaan. Ensi vaikutelmana teoksesta ...Pelistä pois! on monille tullut tekstiili, seinävaate, mutta lähemmällä tarkastelulla pienistä ihmishahmoista koostuva teos onkin saanut erilaisia sisällöllisiä merkityksiä. Kaikissa kolmessa Tammen teoksessa on vahva positiivinen lataus, yksilöllisyys sekä yhteisöllisyys samassa teoksessa, toisten auttaminen... Moni on palannut näiden teosten äärelle pitemmäksi aikaa. 

Minnamarina Tammi, Entten... tentten... Sanomalehti ja punonta, 2015. 

Minnamarina Tammi, Let bygones be bygones. Sanomalehti ja paperinaru, 2016.
Kohtaaminen-näyttely on esillä jouluaaton aattoon asti Runonkulman Galleriassa. Joulun alla aukiolomme poikkeavat, avoinna ollaan vielä keskiviikkona 20.12. klo 16-18, torstaina 21.12. klo 16-19 ja näyttelyn viimeisenä päivänä perjantaina 22.12. klo 11-15. Sen jälkeen Pikkukylän Puoti ja Runonkulman Galleria viettävät lomakauden ja seuraava näyttely, Anni-Veera Valpaksen valokuvanäyttely avataan lauantaina 27.1.2018. Nyt siis vielä tänä vuonna käymään ja kokemaan nämä kaikki tässä kuvina esitellyt teokset! 

tiistai 21. marraskuuta 2017

Augustan valokuvaamossa



Runonkulman Galleriassa on marraskuun aikana saatu ihastella vanhan ajan tunnelmia Augusta Olssonin valokuvien kautta. Augusta Olsson oli omana aikanaan harvinaislaatuinen nainen. Taiteesta ja valokuvauksesta kiinnostuneena hän päätyi valokuvaajan ammattiin ja perusti vuonna 1898 oman valokuvaamon Uuteenkaupunkiin. Hän kuvasi uusikaupunkilaista ympäristöä ja ihmisiä ja suurin osa hänen valokuviensa lasinegatiiveista on talletettu Uudenkaupungin museon arkistoon. Näyttelyssä on esillä myös nämä kaksi taiteilijan omakuvaa.

 

Augustan Valokuvaamossa -näyttely on Uudenkaupungin museon tuottama näyttely ja kuvat on teetetty museon negatiivikokoelmista. Esillä on Augusta Olssonin kuvaamia henkilökuvia 1900-luvun alkupuolelta. Näyttely on ajan muotokuvaamista esittelevä ja kuvat on ryhmitelty näyttelyssä aihepiireittäin.

Augusta Olssonin henikökuvia näyttelystä Augustan valokuvaamossa.
Kuvat on teetetty uudenkaupungin museon kokoelmista.
Augustan valokuvaamossa. Näyttelyn kuvat esittelevät samalla myös ajan studiokuvauksen lavasteita.
Pariskuntia 1900-luvun alkupuolelta Augusta Olssonin valokuvaamana.
Lapsikuvausta Augusta Olssonin valokuvaamossa.
Uudenkaupungin museon kokoelmissa on valtava määrä Augusta Olssonin valokuvien lasinegatiiveja.
Näistä negatiiveista näyttelyn kuviksi valikoitui noin 70 kuvaa.
Myös eläinkuvaus on hyvin edustettuna Augustan valokuvaamossa -näyttelyssä.
Lisään vielä muutamia omia suosikkejani näyttelystä, edelleen gallerian seiniltä nousee esiin uusia katseen kiinnittäjiä, mutta tällä hetkellä nämä alla olevat.




Muotokuvissa erottuu paljon yksityiskohtia, materiaalintuntua, pitsejä, koruja ja kampausten hiussuortuvia. Vaatteiden laskokset ovat syviä ja näyttäviä ja valo ja varjo ovat niissä näkyviä. Tällaisissa vanhoissa mustavalkovalokuvissa on kyllä mitä mahtavin harmaaskaala.

Yksi mielestäni kauneimmista muotokuvista Augustan valokuvaamossa -näyttelyssä.
Näyttelyn kaunein muotokuva.

Augustan valokuvaamossa -näyttely on esillä Runonkulman Galleriassa vielä kuluvan viikon. Galleriaan on vapaa pääsy ja avoinna ollaan nyt myös sunnuntaina 26.11. Tervetuloa siis tutustumaan näyttelyyn keskiviikkona klo 16-19 tai la-su klo 11-15!