tiistai 17. marraskuuta 2020

Salaperäinen luonto

Kaarinalaisen Milla Karppisen ja turkulaisen Jonna Oksasen yhteisnäyttelyn teemana on Salaperäinen luonto. Runonkulman Galleriassa heillä molemmilla on ollut teoksia aikaisemminkin esillä, mutta nyt ensimmäistä kertaa yhdessä. Keskenään aivan erilaiset ja eri tekniikoin tehdyt teokset muodostavat hyvän ja värikkään kokonaisuuden. Kokonaisuus ottaa myös gallerian tilan hyvin haltuun, Karppisen komeat sekatekniikkamaalaukset käyttävät ja täyttävät gallerian seinätilaa ja Oksasen keramiikka veistostolppia ja lattia-alaa. On miellyttävää tulla tilaan, jossa on nähtävää monella tasolla ja koettavaa riittää. 

Salaperäinen luonto Runonkulman Galleriassa.

Milla Karppisen teoksissa on abstraktia pohjapintaa, jota hän kertoo työstävänsä pitkään ja osin sattumanvaraisestikin ja kurinalaisempi työskentely alkaa esittävän aiheen kuvauksessa. Tämän näyttelyn kaikissa teoksissa esiintyy peura. Keskenään samanlaisiinkin aiheisiin on löytynyt erilaista tunnelatausta värimaailmojen vaihtelun kautta.

Milla Karppinen, Valkea aamu. Sekatekniikka, 2019.
Milla Karppinen, Pieniä rukouksia I. Sekatekniikka, 2019.

Milla Karppinen, No fear. Sekatekniikka, 2019.

Vastaavalla tavalla myös Jonna Oksanen esittää teoksissaan toistuvaa lintujen, perhosten ja sudenkorentojen teemaa, joihin taustan värierot ja keramiikan pintakäsittelyn vaihtelu tuovat muutosta. Näissä teoksissa taitelija onkin käyttänyt monia erilaisia keramiikan käsittelyn keinoja, olennaisimpana aiheen esittävyyden kannalta on seula- ja sivellinkoristelu, värien kannalta engobe, posliiniliete, painopasta ja lasite ja lisäksi vielä esineiden poltto puulämmitteisessä uunissa, jossa tulen lieskat pääsevät suoraan keramiikan pintaan. 

Jonna Oksanen, Kevein siivin 1-6. Puupolttoista keramiikkaa,
seula- ja sivellinkoristelu, engobe, painopasta ja lasite. 

Yläpuolella Jonna Oksasen teokset sarjasta Sulkasato. 
Jonna Oksanen, Kohtaamisia 1-4. Puupolttoista keramiikkaa, 
seula- ja sivellinkoristelu, engobe, painopasta ja lasite.

Lintuja Oksanen on tehnyt myös kolmiulotteisina. Näiden Helmilintujen pullean suloinen muoto ja ilmeikkyys on ihastuttanut jo monia näyttelyssä kävijöitä. Samoin Bubling-veistosvaasit, jotka matalalla tasolla näyttäytyvät omasta mielestäni kuin linnunpoikasina. Myös laulajina ne on nähty. Kuplamaisten selkeiden muotojen pinnoilla on viehättäviä yksityiskohtia ja lasitevärien vaihtelua. Varmasti teoksia, joissa on tarkasteltavaa loputtomiin. 

Jonna Oksanen, Helmilintu 1-3. Puupolttoista keramiikkaa ja rautaa.
Dreijattu ja käsin muovailtu, engobe ja posliiniliete.

  
Jonna Oksanen, Bubling. Veistosvaasit, 
käsinrakennettu kivitavarakeramiikka, engobe ja lasitteet.
Milla Karppisen sekatekniikkateokset Huomenna nouseva aurinko ja Ei niin että olisin levoton. Etualalla Jonna Oksasen keramiikkaa Bubling. 
Karppisen maalauksissa on myös räväkkää väriä, todellista voimaa ja väri-ilottelua. Tämä osuus näyttelystä on omiaan antamaan energiaa marraskuun vesisateiseen pimeyteen. 

Milla Karppinen, Kirkkaana elämän virta. Sekatekniikka, 2020.
Karppisen maalauksissa voi seurata peuran tyyntä liikettä pitkin maalausten pintoja. Peura on toisaalta arka ja säikky, kuten luonnossa ihmisen kohdatessaan, valmiina pakenemaan paikalta. Maalausten peura on kuitenkin kuin kotonaan, se ei ole lähdössä minnekään. Se on pysähtyneenä ja katseltavana, välillä katselevana ja tarkkailevana, kuin sillä olisi meille jokin viesti. Kaikessa taustalla vaikuttavassa kirjavuudessa, houkutuksessa, ehkä sekasorrossakin se on löytänyt paikkansa ja tapansa olla oma itsensä.

Milla Karppinen, sekatekniikka. Kaikki kaipuusta uskomuksiin, 2020.
Milla Karppinen, Twins. Sekatekniikka, 2018.

Salaperäinen luonto -näyttely on esilllä Runonkulman Galleriassa 29.11. asti ja avoinna ke 16-19 ja la 11-15. Avoinna siis myös sunnuntaina 29.11. 11-15 ja tuolloin molemmat taiteilijat ovat tavattavissa ja kertovat teoksistaan klo 13-15. Tervetuloa osoitteeseen Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki!