perjantai 18. joulukuuta 2020

Kasvotusten

Runonkulman Galleriassa on perinteisesti ollut joulukuussa teemanäyttely, johon on taiteilijoille ollut avoin haku. Tänä vuonna teemana on ”kasvotusten”.

Näyttelyyn valikoitui teoksia yhdeksältä taiteilijalta. Haussa nousi nopeasti esiin erityiset tekniikat, kuten tussipiirrokset ja neulahuovutus eli villamaalaus. Maalaustekniikoissa on mukana akryylimaalauksia, sekatekniikkaa ja julistekuviksi teetettyjä maalauksia. Myös taidegrafiikkaa on esillä, akvarellein tehostettua carborundumia, etsausta ja akvatintaa. Kolmiulotteista taidetta on mukana keramiikkaveistoksina ja tekstiilitaideteoksena. Näyttely on siis tekniikoiltaan monipuolinen ja tutustumisen arvoinen.

Seuraavassa olevat taiteilijakuvaukset on mukailtu heidän omien esittelyteksteistään.

Maria Kajanki, Nuppuja. Akryylimuste ja öljy pellavalle, 2020.

Maria Kajanki, Pellavapää I ja Pellavapää II. Akryylimuste ja lyijykynä paperille, 2020.

Maria Kajankin ja Miia Ylikosken teoksia Kasvotusten-näyttelyssä.

Maria Kajanki on syntynyt vuonna 1979 Varkaudessa, Savossa ja asuu ja työskentelee nyt Turussa. Koulutukseltaan hän on taiteen maisteri. Kuvataiteilijuuden ohella Kajanki toimii kehystäjänä ja pitää pienimuotoista galleriaa.

Kajankin maalaukset kertovat hiljaisuudesta ja sisäänpäin kääntyneisyydestä arvostaen. ”Oman elämän haavat ja aarteet saavat joskus olla piilossa pinnan alla, eikä niitä tarvitse avata meluten koko maailmalle. Haluan kuvata ihmisen helposti samaistuttavana, hiljaisena ja anonyymina, mielellään kasvot maalaajasta pois päin kääntyneenä. Maalausteni hahmot ovat kasvotusten ennen kaikkea itsensä kanssa, rehellisinä itselleen. Toivottavasti taiteeni koskettaa sinua!”


Helena Heinosen neulahuovutusteokset Kasvotusten-näyttelyssä.

Helena Heinonen, My existence. Neulahuovutus, 2020.
Helena Heinonen, Can you see me now? Neulahuovutus, 2020.

Helena Heinosen neulahuovutusteos Power within. 2020.

Helena Heinonen on 35-vuotias raisiolainen taiteilija. Hänen töissään on tekniikkana kaksiulotteinen neulahuovutus, josta voidaan käyttää myös nimeä villamaalaus. Villaa käytetään ikään kuin maalina ja huovutusneulaa pensselinä, kun villakuituja pistellään paikoilleen kankaan pintaan. Neulahuovuttamalla saa tehtyä ihmeellisen yksityiskohtaista jälkeä, ja lopputuloksesta tulee usein hyvin elävä, varsinkin kun aiheena on eläimet. Villa kun jo itsessään jäljittelee hyvin eläinten karvapeitettä. Pohjakankaana on yleensä pellavakangas, pienemmissä töissä taas kierrätyshuopaa ja materiaalina kotimainen lampaanvilla.

Heinonen aloitti taulujen neulahuovuttamisen kesällä 2018 valmistuttuaan juuri tekstiiliartesaaniksi Raision seudun koulutuskuntayhtymästä (Raseko). Saman vuoden loppupuolella hän perusti yrityksensä Helana Art, jonka nimissä hän tekee erilaisia huovutustöitä, enimmäkseen tilaustöinä tehtäviä muotokuvia lemmikeistä. Hän on tehnyt töitä muutamiin näyttelyihin ja jakaa osaamistaan myös muille ohjaamalla neulahuovutuskursseja.

Esa Mierlahti, Neljän kuvan ryhmä. Akryylivärit ja tussi. 2020.
Esa Mierlahti, Kasvot I. Akryylivärit ja tussi. 2020.
Uusikaupunkilaisella Esa Mierlahdella on kiinnostus kuvien tekemiseen ja piirtämiseen ollut aina. Tekniikkana hän käyttää tavallisesti akryylivärejä, maalaten kankaalle, paperille ja puupohjalle. Teosten värimaailma on voimakas ja aiheena on tavallisimmin kasvot, kuten kaikissa hänen Kasvotusten-näyttelyyn tuomissaan teoksissa.
Reetta Koivula,  sekatekniikoin tehdyt teokset Ikuinen riita ja Kummajainen, 2020.

Reetta Koiuvla, Keräilijä. Tussi, 2020.

Reetta Koivula on 15-vuotias yläkoululainen Laitilasta. Hän on harrastanut piirtämistä ja maalaamista pienestä pitäen. Viime vuonna hän osallistui Eläinmaailman väriloistoa -näyttelyyn Runonkulman Galleriassa akryylimaalauksilla. Nyt teosten tyyli on muuttunut hyvin yksityiskohtaiseksi piirtämiseksi ja myös tekniikka on vaihtunut vesiväreihin ja tusseihin. Näissä teoksissa riittää tarkasteltavaa pitemmäksikin ajaksi.

Maija Esko, Ä m m ä n r e u h a k k e e t. Maalattu ja täytetty puuvilla, 2019.


Maija Esko on raumalainen kuvataideopettaja ja tekstiilitaiteilija, Green Care -tutkija ja yliopisto-opettaja, joka on työskennellyt erilaisissa taide- ja koulutusprojekteissa. Hänen suhtautumisensa taiteen tekemiseen on innostunutta ja positiivista ja kuten tässäkin näyttelyssä, myös humoristisen hyväntuulista. Ä m m ä n r e u h a k k e e t -teos on kirvoittanut monia keskusteluja näyttelyvieraissa, iloisia ja positiivisia ajatuksia naiseuteen liittyen, samaistumisen kohteitakin näistä on löydetty.

Miia Ylikoski, Kolmet kasvot. Keramiikka, akryylimaali, 2020.

Miia Ylikoski, Vire. Etsaus ja akvatinta, 2020.

Miia Ylikoski, Peilikuva. Etsaus ja akvatinta, 2019.

Miia Ylikoski, Samaan suuntaa. Keramiikka, 2020.

Miia Ylikoski on porilainen taidegraafikko ja keraamikko. Grafiikka ja keramiikka ovat hänelle ominaisimmat työtavat, koska niiden työmenetelmät antavat suunnittelusta huolimatta sattumalle tilaa ja niissä virheet saattavat joskus tuottaa jopa odotettua paremman tuloksen. 

Töissään Miia Ylikoski haluaa välittää katsojalle ajatuksen siitä, miltä jokin asia tuntuu ja herättää katsojissa tarinoita. Hän käyttää töissään usein värejä ja haluaa niiden kautta synnyttää voimakkaamman elämyksen jonkin hetken tai muiston tunnelmasta. Katsoja  pääsee hänen teostensa kautta ikään kuin tirkistämään hetkeksi omiin, ehkä osin unohtuneisiinkin muistoihinsa. Luonto ja naiset ovat Ylikosken töissä usein pääosassa.

Hannele Salmelan teokset Surusta kasvaa valo, Kun katson sinuun ja Hiljaisuus puhuu kasvoissani.

Hannele Salmela on tehnyt taidetta aktiivisesti jo yli 20 vuotta. Hän yhdistelee taiteessaan ennakkoluulottomasti eri tekniikoita. Maalaaminen on hänelle kuin päiväkirjan pitämistä. Maalauksella on oma elämänsä, jonka hän antaa nousta pintaan, kasvot, linnut ja puut tulevat aina hänen teoksiinsa. ”Ihminen ei voi nähdä omia eikä korkeimman kasvoja. Linnut auttavat oppimaan tarttumisesta luopumista - vapauteen. Puut tanssivat ja siitä syntyy tuli. Kasvokkain toistemme kanssa on pyhä hetki, lahja meille kaikille.” 

Mari Aspola, teossarja Olemisesta (Luottamus, Oivallus ja Maailmassa).
Carborundum ja akvarelli,2020.
Mari Aspola, Maailmassa. Teos sarjasta Olemisesta.
Carborundum ja akvarelli,2020.
Mari Asploa on tehnyt työuransa Raumalla kuvataiteen lehtorina ja on jatkanut taiteellista työskentelyään sen jälkeen hyvin aktiivisesti. Aspola on tavallisesti käyttämänsä tekniikan, kartonkigrafiikan uranuurtaja. Tähän näyttelyyn hän on korona-ajan myötä palannut aiempiin vedoksiinsa, jatkaen carborundum-tekniikalla tehtyjä vedoksiaan vesiväreillä. Sarja kuvastaa tätä aikaa ja sitä, miten nyt ollaan uudenlaisten asioiden kanssa kasvotusten.
Iida Ojanperä, Fountain, Travel in Venus ja Flower - Flow Over Lovers.
Muste ja lehtimetalli paperille, 2015.

Iida Ojanperä, Fountain. Muste ja lehtimetalli paperille, 2015.
Kuvattu tähän vinosti, jotta tekniikka näkyy paremmin.
Iida Ojanperä, Flower - Flow Over Lovers. Muste ja lehtimetalli paperille, 2015.
    
Ida Ojanperä on syntynyt 1983 Kaskisissa ja asuu ja työskentelee nyt Kaarinassa. Hän on valmistunut Turun taideakatemiasta valokuvaajaksi vuonna 2008. Piirtäminen ja musteella työskentely on tullut Ojanperälle viime vuosina yhä tärkeämmäksi. Taiteen tekeminen on hänelle ”silta näkyvän ja näkymättömän välillä – kanava tuoda näkyväksi jotain sellaista, mitä muuten ei voi aistein havaita”.

Kasvotusten-näyttely on herättänyt ihastusta näyttely-yleisössä. Näin monen taiteilijan teoksia ja erilaisia teoksia yhdessä galleriatilassa ja silti kokonaisuus on hyvin toimiva ja monia ajatuksia herättävä. Kannattaa lähteä katsomaan, näyttely on esillä vielä la-su 19.-20.12., molempina päivinä avoinna klo 11-15. Runonkulman Gallerian osoite on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki. Huolehditaan yhdessä turvallisuudesta turvavälein, käsiä pesemällä ja maskeja käyttämällä. 


tiistai 17. marraskuuta 2020

Salaperäinen luonto

Kaarinalaisen Milla Karppisen ja turkulaisen Jonna Oksasen yhteisnäyttelyn teemana on Salaperäinen luonto. Runonkulman Galleriassa heillä molemmilla on ollut teoksia aikaisemminkin esillä, mutta nyt ensimmäistä kertaa yhdessä. Keskenään aivan erilaiset ja eri tekniikoin tehdyt teokset muodostavat hyvän ja värikkään kokonaisuuden. Kokonaisuus ottaa myös gallerian tilan hyvin haltuun, Karppisen komeat sekatekniikkamaalaukset käyttävät ja täyttävät gallerian seinätilaa ja Oksasen keramiikka veistostolppia ja lattia-alaa. On miellyttävää tulla tilaan, jossa on nähtävää monella tasolla ja koettavaa riittää. 

Salaperäinen luonto Runonkulman Galleriassa.

Milla Karppisen teoksissa on abstraktia pohjapintaa, jota hän kertoo työstävänsä pitkään ja osin sattumanvaraisestikin ja kurinalaisempi työskentely alkaa esittävän aiheen kuvauksessa. Tämän näyttelyn kaikissa teoksissa esiintyy peura. Keskenään samanlaisiinkin aiheisiin on löytynyt erilaista tunnelatausta värimaailmojen vaihtelun kautta.

Milla Karppinen, Valkea aamu. Sekatekniikka, 2019.
Milla Karppinen, Pieniä rukouksia I. Sekatekniikka, 2019.

Milla Karppinen, No fear. Sekatekniikka, 2019.

Vastaavalla tavalla myös Jonna Oksanen esittää teoksissaan toistuvaa lintujen, perhosten ja sudenkorentojen teemaa, joihin taustan värierot ja keramiikan pintakäsittelyn vaihtelu tuovat muutosta. Näissä teoksissa taitelija onkin käyttänyt monia erilaisia keramiikan käsittelyn keinoja, olennaisimpana aiheen esittävyyden kannalta on seula- ja sivellinkoristelu, värien kannalta engobe, posliiniliete, painopasta ja lasite ja lisäksi vielä esineiden poltto puulämmitteisessä uunissa, jossa tulen lieskat pääsevät suoraan keramiikan pintaan. 

Jonna Oksanen, Kevein siivin 1-6. Puupolttoista keramiikkaa,
seula- ja sivellinkoristelu, engobe, painopasta ja lasite. 

Yläpuolella Jonna Oksasen teokset sarjasta Sulkasato. 
Jonna Oksanen, Kohtaamisia 1-4. Puupolttoista keramiikkaa, 
seula- ja sivellinkoristelu, engobe, painopasta ja lasite.

Lintuja Oksanen on tehnyt myös kolmiulotteisina. Näiden Helmilintujen pullean suloinen muoto ja ilmeikkyys on ihastuttanut jo monia näyttelyssä kävijöitä. Samoin Bubling-veistosvaasit, jotka matalalla tasolla näyttäytyvät omasta mielestäni kuin linnunpoikasina. Myös laulajina ne on nähty. Kuplamaisten selkeiden muotojen pinnoilla on viehättäviä yksityiskohtia ja lasitevärien vaihtelua. Varmasti teoksia, joissa on tarkasteltavaa loputtomiin. 

Jonna Oksanen, Helmilintu 1-3. Puupolttoista keramiikkaa ja rautaa.
Dreijattu ja käsin muovailtu, engobe ja posliiniliete.

  
Jonna Oksanen, Bubling. Veistosvaasit, 
käsinrakennettu kivitavarakeramiikka, engobe ja lasitteet.
Milla Karppisen sekatekniikkateokset Huomenna nouseva aurinko ja Ei niin että olisin levoton. Etualalla Jonna Oksasen keramiikkaa Bubling. 
Karppisen maalauksissa on myös räväkkää väriä, todellista voimaa ja väri-ilottelua. Tämä osuus näyttelystä on omiaan antamaan energiaa marraskuun vesisateiseen pimeyteen. 

Milla Karppinen, Kirkkaana elämän virta. Sekatekniikka, 2020.
Karppisen maalauksissa voi seurata peuran tyyntä liikettä pitkin maalausten pintoja. Peura on toisaalta arka ja säikky, kuten luonnossa ihmisen kohdatessaan, valmiina pakenemaan paikalta. Maalausten peura on kuitenkin kuin kotonaan, se ei ole lähdössä minnekään. Se on pysähtyneenä ja katseltavana, välillä katselevana ja tarkkailevana, kuin sillä olisi meille jokin viesti. Kaikessa taustalla vaikuttavassa kirjavuudessa, houkutuksessa, ehkä sekasorrossakin se on löytänyt paikkansa ja tapansa olla oma itsensä.

Milla Karppinen, sekatekniikka. Kaikki kaipuusta uskomuksiin, 2020.
Milla Karppinen, Twins. Sekatekniikka, 2018.

Salaperäinen luonto -näyttely on esilllä Runonkulman Galleriassa 29.11. asti ja avoinna ke 16-19 ja la 11-15. Avoinna siis myös sunnuntaina 29.11. 11-15 ja tuolloin molemmat taiteilijat ovat tavattavissa ja kertovat teoksistaan klo 13-15. Tervetuloa osoitteeseen Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki!





tiistai 20. lokakuuta 2020

Alchemilla

Poimulehden, Alchemilla Vulgariksen muoto on kiehtonut turkulaista taidegraafikkoa Tarja-Liisa Saloa. Hänen Alchemilla-näyttelynsä Runonkulman Galleriassa koostuukin melkein pelkästään poimulehtiaiheisista teoksista. Vasta teoksia tehtyään taiteilija perehtyi tarkemmin moniin poimulehteä koskeviin uskomuksiin ja kyseessä onkin monin tavoin vetoava kasvi. 

Poimulehti on liitetty naisellisuuteen, hyvinvointiin ja kauneuteen ja sen voimiin luotettiin kuin nuoruudenlähteeseen. Vanhan kansan uskomusten mukaan poimulehti on naisia voimaannuttava yrtti. Poimulehden keskelle kertyvää kastepisaraa on pidetty elämän eliksiirinä, ja keskiajalla alkemistit uskoivat jopa, että tuo lehden kastepisara on kullan maaginen ainesosa. Ehkä Tarja-Liisa Salon alla oleva teos Alchemilla XI, Kultainen ympyrä, onkin saanut lähtökohtansa siitä uskomuksesta?

Tarja-Liisa Salo, Alchemilla IX, Kultainen ympyrä. Monotypia, 2020.

Yksityiskohta Kultainen ympyrä -teoksesta.


Tarja-Liisa Salo, Verkko. Sekatekniikka, 2020.

Kastepisaroita löytyy myös sekatekniikalla toteutetusta teoksesta Verkko. Näyttelyssä on tosiaan vain kaksi teosta, mitkä aiheeltaan ja tekniikaltaan poikkeavat yhtenäisestä poimulehtiteemasta. Nämä teokset ovat tummia, olematta kuitenkaan synkkiä. Metsäistä teemaa ja luonnon herkkyyttä löytyy niistäkin. Alla olevan kuvan teos sai erään nuoren näyttelyvieraan haltioitumaan juuri metsäisyyden vuoksi. Hän viivähti teoksen äärellä rauhassa ja kertoi sitten aiheen ja värien vievän hänet kuin sisälle metsän tunnelmaan, "juuri tuollaista metsässä on".

Tarja-Liisa Salo, Alchemilla XI, Heinikko. Monotypia, 2020.

Tarja-Liisa Salo, Alchemilla IV. Monotypia, 2020.


Tarja-Liisa Salo, Alchemilla XII. Monotypia, 2020.

Gelatiinilaatta on taiteilijalle uusi materiaalilöytö monotypiatekniikkaan. Hän tekee laatat itse, jäähdyttäen gelatiiniseoksen haluamaansa laattakokoon pohjaksi monotypialle. Väreinä hän käyttää akryylivärejä ja materiaalina mm. kuivattuja kasveja. Yläpuolella olevissa teoskuvissa näkyy erityisen hyvin värien kerroksittaisuus ja yksityiskohtien kauneus. Tekniikka kopioi lehtien ruoteet ja muut yksityiskohdat uskomattoman tarkasti ja hienosti ja päällekkiset vedostuskerrat rikastuttavat värimaailmaa.

Tarja-Liisa Salo, Alchemilla XIII, Roosa ja Alchemilla VIII, Sininen oksa. Monotypia, 2020.

Pieni palanen Tarja-Liisa Salon monotypiavedosta Alchemilla V.

Tarja-Liisa Salo, Alchemilla X, Kaislikko. Monotypia, 2020.


Yläpuolella olevassa Kaislikko-aiheessa on mielestäni upealla tavalla tuotu aiheeseen rytmiä. Sommittelu on tasapainoinen ja silti eläväinen. Myös värit miellyttävät minua, silmä lepää tässä. 

Alchemilla-näyttelyn pääset näkemään vielä kuluvan viikon aikana, 24.10. asti. Runonkulman Galleria on avoinna keskiviikkona klo 16-19 ja lauantaina klo 11-15. Kannattaa poiketa! 

lauantai 3. lokakuuta 2020

Taiteilijahaku joulukuun teemanäyttelyyn Runonkulman Galleriaan

 Haku Runonkulman Gallerian teemanäyttelyyn

 

Runonkulman Galleriassa pidetään 2.12.-20.12.2020 näyttely teemalla

KASVOTUSTEN.

 

 Voit hakea mukaan näyttelyyn 3-5:llä seinälle ripustettavalla tai kolmiulotteisella teoksella. Lähetä hakemuksesi 18.10. mennessä sähköpostitse osoitteeseen meku@pikkukylanpuoti.fi. 

Liitä mukaan hyvätasoiset kuvat teoksistasi, teosten nimet, tekniikat ja teosten koot sekä CV tai muu kuvaus taiteellisesta työstäsi.

 

 Osallistumismaksu näyttelyyn hyväksytyille taiteilijoille on 70 € (sis. alv 24%) ja se sisältää näyttelyn rakentamisen, sähköisen näyttelyesitteen, tilavuokran, näyttelyn valvonnan, mainontaa ja myyntityön. Myyntiprovisio on 30% (sis. alv 24%) teosten myyntihinnasta.

Galleria on avoinna näyttelyn aikana ke-to klo 16-19

ja la klo 11-15 sekä su 20.12. klo 11-15.



Gallerian osoite on Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki.

Facebook.com/RunonkulmanGalleria

 



perjantai 18. syyskuuta 2020

Ajan kanssa - Raimo Mattssonin maalauksia

Ajan kanssa -näyttelyssä on turkulaiselle taiteilijalle Raimo Mattssonille tuttuja teemoja, kuten tyyliteltyjä, herkkiä naishahmoja, voimakkaita tulisen värisiä härkiä, ronskein sivellinvedoin toteutettuja puita sekä tyyniä, abstrahoituja maisemia. Näyttely rakennettiin tarkoituksella siten, että eri teemat vaihtelevat ja keskenään erilaisia teoksia on asetettu rinnakkain. Näin kuvailtuna ei ehkä voi kuvitellakaan, miten yhtenäisestä kokonaisuudesta silti on kyse.

Raimo Mattssonin akryylimaalaukset Runo, Neljä veljestä ja Runo II.

   

Mattssonin maalaamat naishahmot ovat nopealla silmäyksellä samantapaisia, mutta onkin yllättävää, että kasvottominakin nämä henkilöt ovat hyvin ilmeikkäitä. Pieni muutos pään ja hartioiden asennossa muuttaa myös teoksen henkilön persoonaa. Olennaisen tulkinnan tekee katsoja löytäessään teoksista tunnetiloja ja tunnelmia. Näitä tilanteita on näyttelyn kuluessa koettu monia, teokset ovat saaneet hyvän vastaanoton.

Raimo Mattsson; Metafora. Akryylimaalaus, 2020.
Maalausten aiheissa on todella vastavoimia. Vahvat punasävyiset härät huokuvat voimaa, kun taas viileän sävyisten pelkistettyjen maisemien, enkelien ja puu-aiheiden äärellä voi helposti rauhoittua.

Raimo Mattsson, Kaksi tahtoa. Akryylimaalaus, 2020.
Raimo Mattssonin akryylimaalaus Neljä veljestä.
Raimo Mattsson, Tarinan tausta. Akryylimaalaus, 2018.
Taiteilija itse on kertonut näyttelyn nimeen liittyen, että "Ajan kanssa" voi liittyä toisaalta teosten tekemiseen ja teosten kokemiseen, mutta myös ajan mukana kulkemiseen. Tämä on mielestäni kiehtova ja tärkeä ajatus. Arjen kiireissä usein tuskailemme aikaa, mikä tuntuu juoksevan vauhdilla, emme saa siitä kiinni ja voimme kokea, ettei tärkeille asioille olekaan aikaa. Ajan kanssa kulkeminen muistuttaakin olennaisesta, elämisestä hetkessä ja läsnäolemisesta. Raimo Mattssonin sanoin: "Ajan kanssa kulkeminen on rauhallisuuden ja hiljaisuuden etsimistä, tarkkailijan tapa lähestyä ihmisen syvintä olemusta, sielua, käyttämällä mm. runoutta, musiikkia ja kuvataidetta."

Raimo Mattsson, Heijastus. Akryylimaalaus, 2019.

Ajan kanssa -näyttely on esillä Runonkulman Galleriassa (Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki) 26.9. asti. Galleria on avoinna ke 16-19 ja la 11-15 ja myös sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä, jos haluat tulla paikalle jonain muuna ajankohtana, meku@pikkukylanpuoti.fi tai 0407084776.