maanantai 27. toukokuuta 2013

Hieno toimelias viikonloppu

Lauantaina intoa puhkuen talolle. Miesvoimat olivat jo kantaneet kattopaneelit sisälle, ja alkoivat virittelemään niitä kattoa kohti. Minä sitten käärimään hihat ja kuljettelemaan muita epämääräisiä puuaineksia pois tulevan gallerian lattialta. Ja oma pölynimuri piti saada paikalle. Sen jälkeen olinkin imurin jatkeena, kuten kotonakin yleensä.

Kattopaneelit nousevat ylös, viuh vaan.
 Tässä sitä parasta: valmista, valoisaa gallerian kattopintaa. 

Siivoustauolla kävin maaliostoksilla. En osannut sanoa mitään vanhasta seinäpinnasta, ja Uudenkaupungin Väriuki tarjosi loistavaa palvelua: tulivat paikanpäälle tsekkaamaan mikä maali kävisi. Myöhemmin iltapäivällä sieltä sitten soiteltiin, että maalit on valmiina ja huristelin ne hakemaan. Hienoa palvelua, mainittakoon, että liike oli ollut siinä vaiheessa jo neljä tuntia kiinni.

Lunta tupaan. Myöhemmin muutakin väriä.

Viikonloppu oli töiden lisäksi täynnä mukavia kohtaamisia. Talon vanhat "Art -taidenäyttely" ikkunatarrat houkuttelivat Slovakiasta Ukiin töihin tulleen miehen taidetta katsomaan. Melkein käveli ylitsemme rappusissa ennen kuin ymmärsi, ettei galleriaa vielä ole. Juttelimme kyllä tovin jalkakäytävällä taideharrastuksestaan, ja toivotin hänet tervetulleeksi uudelleen reilun kuukauden kuluttua. Ystäviä tuli moikkaamaan paitsi Ukista ja Kalannista, myös Hämeenlinnasta (remonttitöihin), Turusta, Tampereelta ja Seinäjoelta asti.

Sunnuntaina myös pikkuapulaiseni oli töissä, auttoi seinien kittaamisessa. Minä hioin ja pesin seiniä, ja vähän maalasinkin jo.




Pikkuapulainen osaa seinän kittaamisen, on aloittanut harjoittelun aikaisin, puolitoistavuotiaana.



lauantai 25. toukokuuta 2013

Väri-iloa

Ihan yks ja kaks pitäisi osata päättää minkä väriset seinät puotiin ja galleriaan tulee. Puotiin on tulossa myös tapettia, ja se oli jo hetken valittuna, kunnes kuulimme, ettei sitä valmisteta enää. Höh. Uuden vaihtoehdon etsimisessä onkin ollut ihmettelemistä. Mutta mallipalasia on nyt tulossa, ja sekin asia selvinnee.

Hankalaa tästä tekee minun ihastukseni ihan kaikkiin väreihin. Meillä on sikäli hyvä roolijako suunnittelussa, että kun minä esittelen paaaljon mahdollisia väriajatuksia, Marika palauttaa minut maanpinnalle, ja toteaa sopivat muutama vaihtoehtoa. Luotan siskon makuun. Marikalta tulevat sisustusajatukset vaikuttavat minusta aina hyviltä, ja usein huomaankin, että olen itse turhaan vaivannut päätäni liian monilla vaihtoehdoilla.

Kotoa olen saanut jo muutaman kerran muistutuksen, että maalivärit pitää jo valita, ja ohjeet, että väreissä pitää ajatella muitakin ihmisiä. Ei siis alla olevan kuvan värejä. Ainakaan näyttelytilaan. Maailma on hienoja värejä täynnä, ja nämä värit meillä onkin kotona käytössä, tytön huoneeseen on tulossa riemukas seinämaalaus.

 

Värit tullaan valitsemaan todennäköisesti näiden karttojen väriskaalasta. Ja sitten sitä melko tylsää mutta tarkoituksenmukaista valkoista. Tässä on yön yli aikaa päättää, mutta en kyllä suostu päättämään ennekuin näen värit talon omassa valossa. Olen siis onnistunut saamaan muutaman tunnin lisäaikaa aamupäivästä.



Uudessakaupungissa on huomenna ja sunnuntaina Kukkamessut ja Saaristotapahtuma.
Toivon ehtiväni käymään niissä. Nyt kuitenkin auto on pakattu täyteen jos jonkinlaisia koneita ja työkaluja. Itse sain vietyä eteiseen asti kaikenlaista siivoustarviketta ja varavaatteita. Pitäisi kai varautua messuvaatteillakin, jos vaikka ihmisten ilmoillekin ehtisi. Teille ainakin suosittelen Uudenkaupungin reissua ja messutarjontaan tutustumista. Oho, nyt onkin jo huominen.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Lautaa ja lappuja

Tänään tapahtui konkreettinen edistysaskel talon haltuunotossa. 
Luulenpa että kuvissa vilistävät miehet sanoisivat että tapahtui aika montakin askelta, 
ennen kuin lautakuorma kokonaisuudessaan oli siivottu jalkakäytävältä sisätiloihin. 
Hikistä hommaa ja vauhdikkaasti tekivät, ei saanut kuvaaja skarppia kuvaa otettua.
 
Itse siis katselin tätä puuhaa sivusta. Kotona minua odotti oma kuorma töitä. 
Ei muuta kuin lappusia ompelemaan.




lauantai 18. toukokuuta 2013

Talotunnelmissa


Olimme kuin vahingossa tilanteessa, jossa etsimme Pikkukylän Puodille liiketilaa kaupungista. Aina oli ajateltu, että se puotitila olisi oikeasti pikkukylällä. No, Uusikaupunki on kyllä pikkukylä sekin, niin kaupunki kuin onkin.

Yksi asia johti toiseen ja siitä taas eteenpäin. Kävimme katsomassa muutamia puutaloja Uudenkaupungin keskustassa, ja sitten löytyi sattumalta myynti-ilmoitus, mikä sai minut tarttumaan välittömästi puhelimeen ja kysymään pääsisikö heti katsomaan. Ei päässyt, piti yön yli nukkua ensin.

Näimme talossa mahtavia mahdollisuuksia. Tietysti oli myös miinuksia, mutta muutaman katselukerran jälkeen huomasimme oman varmuuden vain kasvavan. Joskus toisinaan joku juttu vaan loksahtaa ja tuntuu omalta.

Ensimmäiset tekemämme vakavat ja pitkälle viedyt kyselyt ja suunnitelmat ja ostotarjoukset saivat minut säikähtämään oikein kunnolla. Kevät oli mennyt haaveellisissa tunnelmissa, ja nyt kun talosta alkoi tulla totta, minä pelästyin. Remontti ja työmäärä ei pelota (puhun nyt omasta puolestani, enkä remonttimestarini), mutta todellisuus iski tajuntaan vasta, kun pysähdyin ajattelemaan asiaa lapseni näkökulmasta. Itku tuli. Näin jo kaikki ne menetetyt yhteiset kesähetket, kun minä vain remontoin ja häärään puodilla. Mietin olenko tekemässä väärää ratkaisua. Varovasti otin asian puheeksi, ja kävi selväksi, että minulla onkin loistava ja innokas pikkuapulainen, joka laski itsensä Puodin henkilökuntaan ja pikapiirsi muistilapulle talon toimintasuunnitelman.

Huomaa taidegallerian rakkausaiheinen patsas alhaalla oikealla.


maanantai 13. toukokuuta 2013

Pikkukylän Puoti

"Et koskaan saa unelmaa ilman että sinulle myös annetaan mahdollisuus toteuttaa se."

Ajatus Pikkukylän Puodin omasta puotitilasta on ollut olemassa jo pitkään, vuosia. 
Viime vuonna joulun alla olen kirjoittanut itselleni erilaisten muistiinpanojen oheen: 
"elättele galleria/liiketila-ajatusta rauhassa". 
Tammikuussa alkoi tapahtua tila/taloasioissa, ja maaliskuussa ollaan oltu jo aika pitkällä. 
Tulevan kuukauden aikana tullaan tekemään tosissaan töitä, jotta kesä- heinäkuussa 
unelma olisi toteutunut. Eikä se työ tietysti sitten siihen lopu.

Noin. Tavoite on nyt asetettu sanoiksi. Talo ja tilat ovat jo olemassa, Uudenkaupungin puutalokeskustassa. Remonttia suunnitellaan, materiaaleja, pintoja, värejä, kalusteita.
Tervetuloa lukemaan Pikkukylän Puodin arjesta korttelinkulmassa.
 
Talon seinältä löytynyt lausahdus tullaan sijoittamaan sopivalle paikalle,
osumaan silmiin, kun tätä ajatusta tarvitaan.